Selkeä unelma toteutuu kuin itsestään!

Tykkää tai jaa

Tämä kokemus on niin hieno, että haluan nostaa sen esiin, vaikka se onkin manifestoinnin perusjuttuja.

Silloin, kun tunnet unelmasi elävänä sisälläsi ja tiedät syvällä sisälläsi, että jollain tasolla se on jo totta, unelma alkaa toteutua kuin itsestään. Alkaa tapahtua asioita, jotka vievät oikeaan suuntaan, saat uusia ideoita ja oivalluksia, löydät uusia välineitä tai informaatiota, rohkeutta, tai mitä tahansa tarvitset.

Ongelma on, että unelma ei aina ole mielessä kovin selkeänä ja kirkkaana.

Kerron esimerkin omasta elämästäni. Silloin, kun aloin manifestoida itselleni työtä, sain syvällistä ymmärrystä siitä, että maailmanparantamishalun voi yhdistää yrittäjyyteen ja yrityksen haluun tehdä maailmasta parempi paikka. Ymmärsin, että minulla ei tässä työssä ole mitään rajoja, ja että voin tehdä sitä vaikka globaalilla tasolla ja auttaa satojatuhansia, jopa miljoonia ihmisiä.

Tämä on niin iso asia, että vaikka ajattelin sen olevan mahdollista joskus kaukana tulevaisuudessa ja jopa koin, että se voi olla oikea suunta minulle, minun oli pakko jakaa se välietappeihin. Olin vasta alussa, joten ensimmäinen looginen välietappi oli päästä pisteeseen, jossa elätän itseni tällä työllä.

Pääsin siihen, ja olen elättänyt itseni manifestointimentorina jo pari vuotta. Tässä vaiheessa unohdin kuitenkin määritellä seuraavan välietapin. Jatkoin matkaani, mutta en oikeastaan tiennyt, mihin.

Ehkä ei olisi pitänyt olla yllättävää, että eteneminen alkoi tuntua erilaiselta kuin siihen asti. Tahmealta, vaivalloiselta. Asiat lähtivät jopa menemään huonompaan suuntaan.

Lopulta pysähdyin selkeyttämään itselleni, mitä oikeastaan haluan työltäni seuraavaksi. Kävin läpi tietyn ohjatun prosessin ja ymmärsin, että vaikka 10 vuotta kestäneestä uupumuksesta on jo aikaa, olen edelleen vanhasta tottumuksesta ponnistellut töissä enemmän kuin haluaisin.

Tajusin, että haluan työhöni enemmän keveyttä, ja haluan työskennellä enemmän kasvotusten asiakkaiden kanssa. Pikkuhiljaa minulle alkoi kirkastua, että seuraava välietappini on menestyvä yritys, ja mitä se minulle tarkoittaa.

Tällä hetkellä en ole vielä yrittäjä, vaan olen tähän asti toiminut yrittäjämäisesti. Yrityksen perustaminen on tuntunut tähän asti liian raskaalta ja pelottavalta.

Kuitenkin ymmärsin, että menestyvä yritys tarkoittaa minulle kesälomamaista keveyttä. Se tarkoittaa myös, että teen työtäni vieläkin enemmän sydämestä käsin, vieläkin enemmän omana itsenäni. Unelman palaset alkoivat loksahdella paikoilleen, ja aloin tuntea iloa ja innostusta, jota en ollut tuntenut pitkään aikaan.

Viikon kuluttua siitä, kun sain unelmanselkeyttämisprosessini päätökseen, kävin kinesiologisessa tasapainotuksessa ja sain selville, että minulla oli alitajuinen uskomus, jonka mukaan en voi nauttia työstä. Uskomuksen mukaan työn kuuluu olla raskasta ponnistelua. Ihmekös tuo, jos olin ollut hämilläni siitä, että rakastan työtäni mutta kuitenkaan en ole pystynyt nauttimaan siitä niin paljon kuin tiedän olevan mahdollista.

Tasapainotuksessa alitajuntaani ohjelmoitiin uusi uskomus: Nautin työstäni. Koin vaikutukset heti. Aloin tuntea kaipaamaani keveyttä, kesälomafiilistä.

Se oli ensimmäinen merkittävä asia, joka tapahtui sen jälkeen, kun olin selkeyttänyt unelmani itselleni. Kolme viikkoa myöhemmin sain tietää pääseväni mukaan Uskalla elää -videohaastattelusarjaan, jota tullaan markkinoimaan kymmenilletuhansille ihmisille. (Haastattelusarja tulee näillä näkymin myyntiin toukokuussa, ja kerron siitä luonnolisesti lähiaikoina lisää.)

Siitä, kun selkeytin itselleni unelmani, on kulunut vasta kuusi viikkoa. Jännä nähdä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Onko sinulla tarvetta selkeyttää omaa unelmaasi? Pidän toukokuussa Selkeytä unelmaasi -workshopin, jossa käydään läpi samaa prosessia, jonka avulla minä selkeytin oman unelmani. Workshop pidetään 7.5 Tampereen keskustassa, klo 12-15. Hinta €37. Ilmoittautumiset sähköpostitse inna@omanelamaniluoja.fi.

Luova liittolaisesi,
Inna Thil

Tykkää tai jaa

Kun alitajuisten rajoittavien uskomusten muuttaminen tuntuu liian vaikealta

Tykkää tai jaa
Asiakas kirjoitti minulle hiljattain, että hän ei usko pystyvänsä enää muuttamaan rajoittavia alitajuisia uskomuksiaan.

Kyseinen asiakas ei ole ensimmäinen, joka on sanonut minulle samaa, ja ymmärrän hyvin omastakin kokemuksesta, miltä hänestä tuntuu. Minustakin tuntuu välillä siltä, että törmään aina uudelleen ja uudelleen samoihin sisäisiin rajoituksiin, jotka estävät minua nauttimasta elämästä niin paljon kuin voisin. Olemasta rohkeampi, avoimempi, luottavaisempi, suurempi versio itsestäni, se, jonka sisälläni aavistan, ja jonka pyrin elämään todeksi.

Minäkin koen välillä lannistumisen hetkiä alitajuisten rajoitusteni kanssa ja mietin pystynkö ikinä vapautumaan niistä täysin.

Niinä hetkinä minua auttaa se, että muistelen lähtökohtiani kyseisen asian kanssa. Mietin missä pisteessä olin silloin kun aloin työskennellä kyseisen rajoittavan uskomuksen kanssa ja ymmärrän, että vaikka uskomus ei ole poistunut minusta kokonaan, elämä on jo selkeästi helpompaa kuin ennen työskentelyn aloittamista.

Se tuo toivoa, että vapaudun rajoittavasta uskomuksestani ajan kanssa vieläkin enemmän. Ja vaikka en pystyisi muuttamaan rajoittavaa uskomusta sataprosenttisesti, elämä on kuitenkin jo helpompaa kuin jos en olisi tehnyt mitään.

Tarkistuslista, kun rajoittavan uskomuksen muuttaminen tuntuu liian vaikealta:

  • Onko sinulla oikeat välineet rajoittavien uskomusten kanssa työskentelemiseksi? Tulokset saavat näkyä hitaasti varsinkin silloin kun työstää useampaa rajoittavaa uskomusta samaan aikaan, mutta jos olet käyttänyt jotain välinettä vuosikausia etkä huomaa mitään tuloksia, on aika etsiä uusia välineitä.
  • Hyväksytkö itsesi sellaisena kuin olet? Pystytkö hyväksymään oman keskeneräisyytesi ja elämän keskeneräisyyden? Jos et, tätä kannattaa harjoitella, koska se tekee elämän tuhat kertaa helpommaksi.
  • Huomaatko pienet muutokset? Oletko pannut  merkille, että et reagoi enää yhtä voimakkaasti rajoittavan uskomuksesi takia? Ehkä luot vielä sen takia toistuvasti ikäviä tilanteita, mutta tilanteet eivät tunnu ihan yhtä pahoilta kuin ennen. Ehkä tunnereaktiosi ei ollut enää yhtä voimakas. Muutos ei yleensä tapahdu kertarysähdyksellä vaan (hyvin) pienin askelin. Pidä päiväkirjaa pienistä muutoksista niin näet, että menet eteenpäin koko ajan.
  • Huomaatko elämässäsi myös ne asiat, jotka ovat jo hyvin? Saatat esimerkiksi kokea olevasi huono ja riittämätön useimmissa asioissa, mutta tiedät olevasi hyvä leipomaan. Kun kiinnität huomiota tunteeseen, että olet hyvä jossain, luot sitä tunnetta lisää.
Tykkää tai jaa

Taloudellisen tilanteen muuttamisesta

Tykkää tai jaa

Muistan ajan, jolloin menoja oli enemmän kuin tuloja. Jolloin minulla ei riittänyt rahaa mihinkään ylimääräiseen, ei edes kaikkiin peruslaskuihin, ja jouduin lähes kolmekymppisenä turvautumaan jatkuvasti vanhempiin. Muistan miten kituuttelin tuilla ja toivoin jonakin päivänä seisovani taloudellisesti omilla jaloillani.

Muistan, miten aloin törmätä ajatukseen, että kuka tahansa voi luoda taloudellista runsautta, ja että sen voi tehdä muuttamalla ajatuksensa rahasta positiivisiksi. Muistan, miten kokeilin sitä, eikä mitään tapahtunut.

Muistan senkin, miten ymmärsin, että pelkkä ajatusten muuttaminen ei riitä, vaan muutoksen on tapahduttava myös tunteiden tasolla, alitajuisella tasolla ja energiatasolla, ja muistan matkan jonka kävin läpi luodakseni kaipaamaani taloudellista runsautta.

En ole nykyään rikas sillä tavalla, että minulla olisi varaa kaikkeen mitä haluan, ainakaan heti. Elämässäni on kuitenkin niiiin paljon enemmän taloudellista runsautta kuin osasin muutama vuosi sitten edes uneksia. Omistusasunto yhdessä avomieheni kanssa, viikottaiset ratsastustunnit, lähes viikottaiset hieronnat, ulkomaanmatkoja, jopa kaukomatka marraskuussa ja paljon muuta sellaista, josta jäin vuosikausien ajan paitsi rahanpuutteen takia. Joudun edelleen tekemään paljon rahaan liittyviä valintoja, mutta olen pystynyt luomaan valtavasti asioita, joilla on minulle eniten merkitystä. Tärkein niistä lienee se, että kymmenisen vuotta tuilla elettyäni olen nyt jo jonkin aikaa elättänyt itseni ihanalla, itseni näköisellä työllä.

Kokemukseni on osoittanut minulle, että taloudellisen tilanteen voi muuttaa. Se ei onnistu pelkästään ajatuksia muuttamalla, ja voi vaatia sitkeää, pitkäaikaista työskentelyä, mutta tiedän että se on mahdollista, ja olen itse tehnyt sen.

Ystäviksi rahan kanssa -nettikurssille olen koonnut asioita, joihin törmäsin matkallani taloudellisen runsauden luomiseen, oivalluksia joika tein, ja uusia, voimaannuttavia näkökulmia rahaan. Kurssi on auttanut jo satoja ihmisiä, ja nyt sinullakin on mahdollisuus osallistua. Kurssin ensimmäinen, rahaan liittyviä negatiivisia uskomuksia käsittelevä osa on ilmainen, ja voit ilmoittautua mukaan tästä.

Tykkää tai jaa

Onnellisuus- ja onnettomuusansat

Tykkää tai jaa

Olimme olleet ystäväporukan kanssa metsäretkellä, ja yksi ystävistäni oli viemässä minua kotiin. Juttelimme kaikenlaista, ja yhtäkkiä ystäväni alkoi puhua onnellisuusansasta. Höristin korviani, sillä se kuulosti mielenkiintoiselta. Pyysin häntä kertomaan lisää.

Ystäväni oli lukenut onnellisuusansasta Russ Harrisin saman nimisestä kirjasta. Jos ymmärsin oikein, onnellisuusansa on uskomus, että elämän kuuluu olla jatkuvasti onnellista, ja että jos ei ole koko ajan hyvä olla, itsessä on jotain vikaa.

Kirjassa puhutaan kuulemma siitä, että unelmia toteuttaessa ei voi olla koko ajan hyvä olo. Pystyin samaistumaan tähän täysin. Toisaalta unelmien toteuttaminen ON ihanaa, innostavaa, ilahduttavaa, vapauttavaa, voimaannuttavaa, ja silloin kun toteuttaa unelmiaan sisältä käsin, unelmien toteutuminen tekee syvästi onnelliseksi.

Kuitenkaan onnellisuus ei minun ja Harrisin mielestä ole pelkästään ihanassa olotilassa lillumista, vaan jotain paljon laajempaa. Voin olla ja olen syvästi ja aidosti onnellinen esimerkiksi kohdatessani unelman tiellä olevan pelon, vaikka minulla sillä hetkellä olisi todella hankala ja epämukava olo.

Ilmeisesti Harris minun laillani ajattelee todellisen onnellisuuden tulevan siitä, että elää itsensä näköistä elämää, että toteuttaa ja elää todeksi niitä asioita, jotka itse syvällä sisällään kokee tärkeiksi.

Onnellisuusansa eli uskomus, että elämän kuuluu tuntua koko ajan hyvältä ja ihanalta, voi estää lähtemästä tielle, joka tuo todellista onnellisuutta ja täyttymystä.

Onnettomuusansa puolestaan on itse keksimäni termi, joka tuli mieleeni joitakin päiviä sitten ajatellessani onnellisuusansaa.

Onnettomuusansa koostuu kolmesta tekijästä. Ensimmäinen niistä on uskomus, että voi olla onnellinen vasta sitten, kun unelma on toteutunut, esimerkiksi kun tapaa ihmisen, jonka kanssa viettää loppuelämän.

Onnettomuusansan toinen tekijä on uskomus, että ei voi saavuttaa unelmaansa.

Tässä on jo umpikujaa kerrakseen, mutta onnellisuusansaan liittyy vielä yksi lannistava puoli. Nimittäin se, että jos onnettomuusansassa oleva kuitenkin onnistuu toteuttamaan unelmansa, hän voi vielä huomata, että unelman toteutuminen ei sittenkään tehnyt häntä onnelliseksi.

Onnellisuusansan purkaminen ei välttämättä tunnu aluksi kivalta, koska silloin joutuu astumaan ulos onnellisuuskuplasta ja kohtaamaan epämukavuutta, pelkoa, mahdollisia epäonnistumisia ja muita unelman toteuttamiseen kuuluvia ihanuuksia.

Kuitenkin se, että alkaa elää itselleen oikeaa elämää ja toteuttaa niitä asiota, jotka kokee syvällä sisällään tärkeimmiksi, tuo niin syvää, aitoa ja kokonaisvaltaista onnellisuutta, että huomaa sen pian olevan sen arvoista.

Onnettomuusansan purkaminen on lähtökohtaisesti mukavampaa. On mahtavaa oivaltaa, että voi olla onnellinen koska tahansa, ilman mitään erityistä syytä.

Jos ei kuitenkaan alitajuisesti usko, että omien unelmien on mahdollista toteutua, alitajunta saattaa asettaa muitakin esteitä onnellisuuden kokemiselle.

Ensimmäinen askel onnettomuusansasta vapautumiseen on tiedostaa, että onnellisuuteen ei tarvita ulkoisia syitä. Onnenlähde on jokaisen ihmisen sisällä. Toinen askel on vakuuttaa alitajunta siitä, että sinä saat olla onnellinen, myös toteuttamalla unelmiasi. Alitajunta ei tee päätöstä, sinä teet.

Tykkää tai jaa

Tyttö joka pääsi kyytiin, ja tyttö joka ei päässyt

Tykkää tai jaa

Satuin eilen näkemään, kun kaksi tyttöä nousi peräkkäin bussiin, ja molempien bussikortti piippasi tyhjää. Ensimmäinen tyttö kääntyi ja poistui bussista katse alas painettuna. Toinen tyttö sen sijaan hymyili kuljettajalle ja totesi: ”Oho, ei riittänytkään.”

En kuullut, mitä kuljettaja vastasi, mutta hetken kuluttua tyttö jatkoi: ”Pääsenkö minä tämän kerran siitä huolimatta?”

Kuljettaja vastasi myöntävästi, ja tyttö etsi itselleen paikan. Ensimmäinen tyttö seisoi edelleen pää painuksissa pysäkillä.

Olen työskennellyt viime aikoina paljon itsensä rakastamisen teeman parissa, ja nuo kaksi tyttöä kuvasivat hyvin selvästi, mistä tässä työskentelyssä on kyse.

Ensimmäinen tyttö ei pitänyt itseään niin arvokkaana, että olisi mielestään ansainnut kyydin, vaikka hänellä ei ollut siihen virallista oikeutta. Koska hän ei sitä mielestään ansainnut, hän ei edes pyytänyt. Sen sijaan hän poistui häpeillen bussista.

Tässä oli kyse vain yhdestä bussikyydistä, mutta sama asenne toistuu ja voimistuu, kun on kyse isommista asioista, esimerkiksi siitä, saako elää sellaista elämää, jota oikeasti syvällä sisällään haluaa. Ensimmäinen tyttö ja lukemattomat hänen kaltaisensa tytöt, pojat, miehet ja naiset eivät usko, että heillä on oikeus elää unelmiensa elämää. He eivät kysy, kuljettaisiko elämä heidät unelmien luo, vaan antavat bussin ajaa ohi pyytämättä päästä mukaan.

Toinen tyttö sen sijaan uskoi voivansa saada kyydin. Hän uskoi, että hänellä on oikeus pyytää sitä, ja hän sai sen mitä pyysi ja mitä sillä hetkellä tarvitsi.

Toinen tyttö uskaltaa todennäköisemmin pyytää elämältä myös isompia asioita: työn, josta nauttii, ja jossa saa toteuttaa itseään parhaalla mahdollisella tavalla, upean, rakastavan parisuhteen, ihania ystäviä, vapaa-aikaa, unelmiensa kodin jne. Ja koska hän pyytää, hän todennäköisemmin saa ne.

Kumpaa tyttöä sinä haluat muistuttaa enemmän – sitä joka häipyy vähin äänin taka-alalle, vai sitä joka pyytää elämältä sitä mitä haluaa ja tarvitsee?

Tykkää tai jaa

Näetkö itsesi oikeassa valossa?

Tykkää tai jaa

Sain eilisellä ratsastustunnilla hienon ahaa-elämyksen.

Alettuani ratsastaa kaksi vuotta sitten uudelleen kuuden vuoden tauon jälkeen olin unohtanut ratsastuksesta hyvin paljon, varsinkin kun olin saanut opetusta ratsastuksessa viimeksi kaksitoista vuotta aikaisemmin.

Hyväksyin totta kai sen, että en osannut enää ratsastaa yhtä hyvin kuin ennen. Samalla hyväksyin sen, että ratsastus on jollain tavalla työlästä, ja että on haastavaa saada hevonen kulkemaan haluamallaan tavalla.

Eilen ratsastin kuitenkin pitkästä aikaa hyvin helpolla hevosella. Finaalin ravi ja laukka ovat ihanan pehmeitä, ja niissä on helppo istua. Finaal ei ole liian laiska eikä liian vauhdikas, ja esteillä se on hyvin tasainen ja luotettava. Se on myös herkkä ja tottelevainen.

Tämä asetti asioita perspektiiviin. Ymmärsin, että osa ratsastustuntien vaikeudesta on johtunut siitä, että ratsastan usein laiskoilla poneilla, jotka eivät anna mitään ilmaiseksi. Hyppään hevosilla, jotka innostuvat liikaa, ja joiden pidättelemisestä tulee välillä kädet kipeiksi, tai jotka tekevät esteillä ihmeellisiä loikkia, niin että minun on vaikea pysyä hypyissä mukana.

Mieleeni muistui myös eräs tuttuni, joka masentui työssään, koska koki sen liian vaikeaksi. Kun asiasta alettiin puhua työpaikalla, tuttuni sai kuulla, että hän saa yleensä kaikkein vaikeimmat projektit. Jos hän olisi tiennyt tämän aikaisemmin, hän olisi osannut suhtautua työhönsä eri tavalla, ja olisi ehkä voinut välttää masennuksen. Tämä on nyt vain arvailua, mutta voi olla, että hänen masennuksensa johtui siitä, että hän koki olevansa huono ja riittämätön työssään, vaikka hänen täytyi itse asiassa olla todella hyvä, koska vaikeimmat projektit annettiin juuri hänelle.

Muistin myös erään ihmisen, johon tutustuin kymmenen vuotta sitten. Tämä nainen oli yksi säteilevimmistä ihmisistä, jonka olin koskaan tavannut. Hän oli lämmin ja erityinen ja sai minut tuntemaan oloni kodikkaaksi uudessa paikassa, jossa on en tuntenut ketään.

Ällistyin kuullessani hänen muutamaa viikkoa myöhemmin sanovan, että hänen pitäisi laihtua, ennen kuin miehet voivat kiinnostua hänestä. Hän ei ollut lihava, ehkä vähän ylipainoinen, mutta minun mielestäni sillä ei ollut mitään merkitystä. Merkitystä oli sillä, että hän oli upea, mutta ei itse tajunnut sitä.

Tästä pääsemmekin sinuun.

Näetkö sinä itsesi oikeassa valossa? Näetkö sinä omat lahjasi ja kykysi? Näetkö oman upeutesi, oman ihanuutesi?

Jos et, tai et ihan niin paljon kuin haluaisit, tie omien kykyjen ja oman upeuden näkemiseen kulkee itsensä rakastamisen kautta.

Ilmaisessa Rakasta itsesi onnelliseksi -webinaarissa opit, miten luoda pohja syvälle ja aidolle rakkaudelle itseäsi kohtaan. Ilmoittaudu mukaan webinaariin tästä.

Luova liittolaisesi,
Inna Thil

Tykkää tai jaa

Onnellisemmaksi kuin koskaan ennen

Tykkää tai jaa

Saanko esittää sinulle henkilökohtaisen kysymyksen? Sellaisen, jota emme kovin usein kysy toisiltamme, vaikka useimmat ihmiset käyttävät (kai) paljon aikaa sen miettimiseen tai ainakin siitä haaveiluun.

Oletko sinä onnellinen?

Jos ensimmäinen rehellinen reaktiosi (vaikka sinun olisi vaikea myöntää sitä itsellesi) on ei, klikkaa heti tästä, niin tehdään asialle jotain.

Jos vastaus on myönteinen, salli minun esittää muutamia lisäkysymyksiä.
Oletko ihan onnellinen, mikä tarkoittaa ehkä kuitenkin sitä, että olet ihan tyytyväinen elämääsi, koska mikään ei varsinaisesti ole huonosti, ja että olet haluton miettimään suuria muutoksia, koska muutosten ajatteleminen tuntuu epämukavalta, ja niiden yrittämisessä voisi epäonnistua?

Odotatko (alitajuisesti), että tapahtuu jotain, mikä tekee sinut onnellisemmaksi kuin olet? Odotatko, että työsi muuttuu vähemmän uuvuttavaksi, puolisosi kiinnostuu henkisistä asioista, tai että ylipäätään löydät jonkun, jonka kanssa jakaa elämää?

Vai oletko niin syvästi ja kokonaisvaltaisesti onnellinen, että et osaa enää kuvitella voivasi olla yhtään onnellisempi, ja silti tiedät syvällä sisälläsi, että niin kuin rakkaus, onnellisuus voi syventyä aina vain loputtomiin?

Tai ehkä sinun onnellisuutesi on jotain näiden väliltä.

Puhuessani syvästä ja kokonaisvaltaisesta onnellisuudesta en tarkoita, että sinun tulisi kulkea korvasta korvaan ulottuva hymy huulillasi 24/7 ja että sinulla ei saisi olla mitään ns. negatiivisia tunteita. En tarkoita onnellisuudella sitä, että sinun pitäisi tuntea jatkuvaa onnentunnetta. Tunteet tulevat ja menevät, eikä onnentunne ole mikään poikkeus.

Tarkoitan onnellisuudella jotain syvempää kuin pelkkää onnentunnetta, vaikka totta kai onnentunne on osa onnellisuutta. Minulle onnellisuus merkitsee sitä, että on aidosti ja oikeasti hyvä olla omassa elämässään, ja että tietää elävänsä itselleen oikeaa elämää.

Jos tämä ei ole sinulle ihan täysin totta ja haluat sallia itsellesi syvempää onnellisuutta kuin koskaan aikaisemmin, olet lämpimästi tervetullut mukaan ilmaiseen Rakasta itsesi onnelliseksi -webinaariin.

Webinaari pidetään 2.2, mutta saat heti ilmoittauduttuasi Onnellisuusmanifestoitiäänitteen, jonka avulla voit alkaa syventää onnellisuuttasi vaikka heti! Ilmoittaudu webinaarin.

Tykkää tai jaa

Tänä vuonna opin lomailemaan kunnolla!

Tykkää tai jaa

Käväisin äsken pienellä kävelyllä pimeässä metsässä, ja liukastellessani jäiselle polulle vastasataneella lumella mieleeni yhtäkkiä pälkähti, että tänä vuonna opettelen lomailemaan kunnolla.

Olen opetellut viime vuosina lukemattomia asioita: äänittämistä, editointia, videokuvausta, verkkokurssien tekemistä, kurssien ohjaamista, nettisivujen suunnittelua ja toteutusta, itseni rakastamista, pelon kesyttämistä, sydänlähtöistä markkinointia, parisuhteessa elämistä, syvän ja kokonaisvaltaisen onnellisuuden sallimista, rajojen asettamista ja niiden ylittämistä, luottamista ja ties mitä kaikkea muuta.

Nyt, ensimmäisenä työpäivänä viikon loman jälkeen tuli oivallus, että olen surkea lomailija.

Jos ajatellaan pitkällä tähtäimellä, viime vuonna mentiin jo eteenpäin siinä, että muistin merkitä kalenteriin myös lomia. Kun on niin innoissaan työstään kuin minä, lomien unohtaminen ei ole kovin vaikeaa. Silti lomat ovat tarpeellisia.

Suurin ongelma lomailussani lienee, että en osaa rentoutua. Minulla on joka lomalle kilometrien pituinen  to do -lista, jonka yksi kohta on ”rentoudu”. Toisin sanoen yritän suorittaa loman, eikä siitä tietenkään seuraa mitään hyvää.

Ihana juttu siinä, että oivallan jotain missä olen huono tai jotain, mitä haluan kokea tai luoda on se, että nykyään tiedän pystyväni aina luomaan sitä mitä haluan. Tiedän jo nyt ja voin luottaa sataprosenttisesti siihen, että tänä vuonna lomistani tulee erilaisia. Tänä vuonna nautin niistä paljon enemmän, enkä vain harmittele, että en pysy ajantasalla to do -listani kanssa.

Tiedän sen, koska olen oppinut luomaan asioita tietoisesti, manifestoimaan. Taas loppuvuodesta sain nähdä useamman kerran, että kun lopulta paneuduin luomaan tai muuttamaan jotain, se onnistui. Kun lopultakin päätin tehdä jotain pitkään vaivanneille niska-hartiakivuille, ne lievittyivät yllättävän pian, vaikka olin kuvitellut, että mitään ei ole tehtävissä, vaan tulen kärsimään kivuista loppuelämäni.

Ja kun työskentelin sisäisesti näkyvämmäksi tulemisen kanssa, toimittaja otti minuun yhteyttä ja pyysi haastattelua Iltalehteen. Ja itse ehdotin itseäni puhujaksi erääseen suureen nettitapahtumaan, mikä ei olisi tullut aikaisemmin kysymykseenkään. Lisäksi minua pyydettiin puhumaan yhteen tilaisuuteen, ja vaikka aikataulut eivät sen suhteen osuneet yksiin, se vahvisti minulle, että jotain on tapahtumassa.

Tiedän myös, että pystyn opettamaan saman toisille. Pystyn auttamaan toisiakin luomaan elämäänsä sitä, mitä he haluavat, silloinkin kun se on vaikeaa. Koska manifestointi ei ole ollut minulle luontaisesti helppoa, ymmärrän omakohtaisesti valtavasti manifestoinnin tiellä olevista haasteista ja pystyn ohjaamaan toisia niiden läpi.

Manifestointi 1 -nettikurssi on hyvä esimerkki. Se vain ”ryöpsähti” sisältäni loppuvuodesta, vaikka en uskonut, että minulla on aikaa tehdä uusia kursseja. Sen vain kuului tulla, ja kurssin ansiosta kaksi ihmistä manifestoi itselleen uuden työpaikan seitsemän viikon aikana. Kaikkien niiden oivallusten ja muiden muutosten lisäksi, joita kurssilaiset ovat kokeneet.

Materiaalini ei sovi kaikille, mutta silloin kun oikeat ihmiset saavat sen käsiinsä, tapahtuu ihmeitä. Käytännössä manifestointi toimii vasta silloin, kun se toimii sinulla. Manifestoinnilla on todella merkitystä sinulle vasta silloin, kun itse koet oman luomisvoimasi ja tajuat, että ihan oikeasti luot juuri sitä mitä haluat.

Tässä haluan auttaa sinua. Teen toki parhaani tämän postituslistan kautta, mutta totuus on, että en pysty toimittamaan tarpeeksi syvällistä materiaalia tarpeeksi suuria määriä tämän kanavan kautta. Siksi(kin) pidän kursseja ja nettikursseja ja teen manifestointiäänitteitä ja pidän henkilökohtaisia mentorointeja.

Juuri nyt paras tapa, jonka voin tarjota päästäksesi kunnolla sisälle manifestointiin on Manifestointi 1 -nettikurssi. Olen koonnut kurssille kaikki manifestoinnin onnistumisen kannalta välttämättömät askeleet ja ohjaan niiden läpi kädestä pitäen. Mukana on mahtavia harjoituksia, jotka tuovat oivalluksia ja vievät unelmaasi eteenpäin ihanalla tavalla. Esimerkiksi viidennen, intuitiota käsittelevän oppitunnin Mikä on parasta mitä voi tapahtua -harjoituksesta olen todella iloinen ja ylpeä. Ehkäpä juuri sen avulla lähden luomaan tämän vuoden lomiani:-) Mitähän sinä mahtaisit saada aikaan Manifestointi 1:n välineillä?;-)

Tykkää tai jaa

3. ja 4. askel unelman toteutumiseen

Tykkää tai jaa

Manifestointi eli elämän luominen tietoisesti omien ajatusten, tunteiden ja tekojen voimalla oli minulle pitkään vain teoriaa, ihana ajatus, jonka tunnistin sisälläni todeksi, mutta jota en osannut viedä käytäntöön. Asia oli minulle kuitenkin niin tärkeä, että pala palalta opin onnistuneen manifestoinnin vaatimat asiat. Nyt olen järjestänyt oppimani seitsemään askeleeseen, joiden avulla voit toteuttaa minkä tahansa unelman, josta sydämesi ja sielusi sinulle kuiskivat. En lupaa, että unelmien toteuttaminen on helppoa, mutta ainakin voin nyt tarjota selkeät askeleet syvää onnea ja täyttymystä tuovan elämän luomiseen.

Tykkää tai jaa

2. askel unelman toteutumiseen

Tykkää tai jaa

Manifestointi eli elämän luominen tietoisesti omien ajatusten, tunteiden ja tekojen voimalla oli minulle pitkään vain teoriaa, ihana ajatus, jonka tunnistin sisälläni todeksi, mutta jota en osannut viedä käytäntöön. Asia oli minulle kuitenkin niin tärkeä, että pala palalta opin onnistuneen manifestoinnin vaatimat asiat. Nyt olen järjestänyt oppimani seitsemään askeleeseen, joiden avulla voit toteuttaa minkä tahansa unelman, josta sydämesi ja sielusi sinulle kuiskivat. En lupaa, että unelmien toteuttaminen on helppoa, mutta ainakin voin nyt tarjota selkeät askeleet syvää onnea ja täyttymystä tuovan elämän luomiseen.

Manifestoinnin ensimmäinen askel on tunnistaa unelmansa. Manifestoinnin toinen askel on sellainen, johon hyvin monien manifestointi kaatuu.

Lisää tukea ja inspiraatiota oman elämäsi tietoiseen luomiseen Oman Elämäni Luoja -postituslistalla. Liittyessäsi saat ilmaisen 5 myyttiä manifestoinnista -nettikurssin.


Tykkää tai jaa