Lääke turvattomuudentunteeseen

Toissailtana mennessäni nukkumaan minut valtasi syvä levollisuudentunne. Mistä se oikein tuli, ihmettelin.

Yksi vastaus on asia, jota olen harjoitellut tiiviisti erityisesti viimeisen vuoden ajan. Itsensä rakastaminen.

Huomattuani, että stressini, suorittamisvimmani, täydellisyydentavoitteluni ja kontrollintarpeeni taustalla on turvattomuudentunne, kuvittelin, että vastaus tähän on luoda vastakkainen tunne, turvallisuus.

Yksi keskeisimmistä asioista, joita opetan työssäni, on tietoinen tunnetyöskentely. Yksi tietoisen tunnetyöskentelyn osa-alue on haluttujen tunteiden luominen silloin kun niitä tarvitsee. Oman elämäni täysivaltaisena luojana tiedostan, että minun ei tarvitse odottaa, että jokin ulkopuolellani synnyttää minussa tietyn tunteen. Sen sijaan olen opetellut luomaan haluamani tunteet itse.

itsensa-rakastamisen-taika-etusivuJokin sisälläni ohjasi minua kuitenkin erilaiseen työskentelyyn kuin olin kuvitellut. Tuli oivallus, että lääke turvattomuudentunteeseen on itseni rakastaminen vieläkin täydemmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin tähän asti.

Ymmärsin, että hyvin pitkälti turvattomuudentunteeni liittyy pelkoon, että jos jotain pahaa tai ikävää tapahtuu, en selviä siitä.

Ajattelin pahimpia pelkojani ja mietin, mitä tapahtuisi, jos ne toteutuisivat. Päätin, että jos se ja se tapahtuisi, rakastaisin itseäni silti.

Se toimi. En tuntenut oloani enää niin turvattomaksi. Sen sijaan tuli levollisuus. Muistutin itseäni useaan otteeseen päätöksestäni. Haluan, että se menee syvälle olemukseni ytimeen asti.

Tapahtui mitä tahansa, minä rakastan itseäni.

Itsensä rakastaminen ei ole ehkä looginen lääke turvattomuudentunteeseen. Se ei tule mieleen aivan ensimmäisenä. Itsensä rakastamisessa, niin kuin rakkaudessa yleensä, on kuitenkin voimaa. Tässäkin tapauksessa rakkaus koskettaa jotain asiaa taiallaan ja muuttaa sen.

En väitä, että en tuntisi oloani enää ollenkaan turvattomaksi, että en stressaisi tai haluaisi kontrolloida asioita.

Mutta saadessani itseni kiinni stressaamisesta, kontrolloinnista, suorittamisesta tai täydellisyydentavoittelusta muistan mistä ne juontuvat, ja silloin luon itseeni jälleen rakkauden tunteen.

Muutokset tapahtuvat sisälläni nopeasti, koska olen harjoitellut näitä asioita pitkän aikaa. Sisäisen kasvuni tieni alkutaipaleella en pystynyt muuttamaan asioita näin nopeasti. Harjoittelu tekee mestarin.

Tietenkin oikeiden välineiden löytäminen on myös tärkeää.

Itsensä rakastaminen. Mikä voisi olla parempaa kuin tämä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *