Syvemmälle onnellisuuteen osa 1: Mielihyvä onnellisuuden osatekijänä

Syvään ja kestävään onnellisuuteen ei ole yhtä ainoaa oikeaa tietä, mutta käsittelen tässä postauksessa onnellisuuden mallia, jonka olen todennut omassa elämässäni toimivaksi.

Toteutin kyseistä onnellisuuden mallia omassa elämässäni, ja vasta jälkeenpäin, Harvardin psykologi Tal Ben-Shaharin kirjaa Onnellisemmaksi lukiessani tiedostin yksinkertaisen kaavan, joka oli tehnyt minut onnelliseksi.

Ben-Shaharin mukaan kestävä onnellisuus syntyy kahden osatekijän tasapainosta: merkityksen ja mielihyvän.

Käsittelen tässä postauksessa mielihyvää. Merkitystä käsittelen myöhemmin julkaistavassa postauksessa Syvemmälle onnellisuuteen osa 2.

Tätä postausta lukiessa on hyvä muistaa, että syvä ja kestävä onnellisuus vaatii myös sitä, että elämässä on merkityksellisyyttä.

Pelkkä mielihyvä ei syvää onnellisuutta ja täyttymystä tuo.

Toisaalta elämä, josta mielihyvä puuttuu tai jossa on vain vähän mielihyvää, ei myöskään voi olla syvästi ja pysyvästi onnellinen.

Tämän postauksen tarkoituksia varten haluan myös määritellä, mitä tarkoitan onnellisuudella.

Onnellisuuden määritelmäni psykologi David Myersia mukaillen on

”Onnellisuus on läpitunkeva kokemus siitä, että elämä on hyvää.”

Mielihyvä onnellisuuden osatekijänä

Haitallinen ja hyödyllinen mielihyvä

Jos sinua kiinnostaa tutkia mielihyvää tarkemmin, esimerkiksi Duodecimin aikakauskirjasta löytyy aiheesta monipuolinen artikkeli.

Haluan nostaa tässä esiin, että vaikka mielihyvä yleisesti ottaen parantaa elämänlaatua, se voi olla myös haitallista.

Haitallista mielihyvä on esimerkiksi silloin, kun toimimme vastoin arvojamme, valintoja ja sitoumuksiamme.

Esimerkiksi silloin, jos haluat syödä terveellisesti, mutta haet (tiedostamattasi) mielihyvää syömällä suuria määriä suklaata.

Tällöin mielihyvällä on ikäviä seurauksia, jolloin se voi aiheuttaa loppujen lopuksi enemmän mielipahaa kuin mielihyvää.

Toinen esimerkki on, että ostat kaupasta vaatteita, koska koet mielihyvää siinä hetkessä.

Jälkeenpäin kuitenkin huomaat, että vaatteet eivät sovi sinulle niin hyvin kuin haluaisit.

Seurauksena voi olla morkkis, jolloin hetkellinen mielihyvä tuottaakin enemmän mielipahaa.

Halutessasi kokea syvää ja kestävää onnellisuutta sinun kannattaa siis pyrkiä kokemaan sellaista mielihyvää, jolla ei ole haitallisia sivuvaikutuksia.

Hyvä mielihyvä

”Hyvä” mielihyvä on sellaista, joka tekee sinulle aidosti hyvää.

Hyvä mielihyvä (tästä eteenpäin mielihyvä) voi syntyä fyysisistä toiminnoista kuten syömisestä ja seksistä.

Mielihyvä voi syntyä myös lukemattomista positiivisista tunteista.

Ympäristössäsi on asioita, jotka synnyttävät sinussa säännönmukaisesti mielihyvää, mutta on hyvä tiedostaa, että voit vaikuttaa mielihyvän kokemukseen myös omilla ajatuksillasi ja suhtautumisellasi.

Olet varmaan itsekin huomannut, että toisinaan sinun on helpompi kokea mielihyvää, ja toisinaan se on vaikeampaa.

Olen itse käynyt läpi jaksoja, jolloin en kokenut mielihyvää lähes yhtään. Tämä oli vaikean masennuksen aikaan alle parikymppisenä.

Toinen mielihyväköyhä ajanjakso oli muutamia vuosia myöhemmin uupumuksen ollessa pahimmillaan.

Toisaalta olen kokenut myös ajanjaksoja, jotka ovat olleet täynnä uskomattoman syvää ja kokonaisvaltaista mielihyvää.

Kokonaisvaltaisimmat mielihyvän kokemukseni ovat tulleet toteuttaessani luovuuttani, ja henkisyyden kautta.

Tutustuessani henkisiin asioihin kuten meditaatioon aloin saada aivan uskomattoman syviä ja upeita mielihyvän kokemuksia.

Syvemmälle onnellisuuteen osa 1 - Mielihyvä onnellisuuden osatekijänä

Yksi tavoitteeni onkin auttaa toisia ihmisiä kokemaan vastaavanlaisia syviä ja kokonaisvaltaisia mielihyvän kokemuksia riippumatta siitä, onko kiinnostunut henkisistä asioista vai ei.

Tapani auttaa tässä on erityisesti positiivisten tunteiden kautta.

 

Positiivisten tunteiden voima

Ehkä juuri masennustaustani takia olen pyrkinyt tietoisesti luomaan enemmän positiivisia tunteita elämääni.

Kiinnostuin aiheesta lisää yllä mainitsemieni henkisten asioiden kautta.

Sitä ennen minulla ei ollut aavistustakaan, miten syvää ja kokonaisvaltaista mielihyvää, iloa, rakkautta ja kiitollisuutta voin tuntea.

Hiljattain huomasin, että myös tiede tunnistaa positiivisten tunteiden erityisyyden.

Positiivisen psykologian johtohahmon Barbara Fredricksonin mukaan positiivisten tunteiden tehtävä on ”avata mieltä, laajentaa tietoisuutta ja auttaa rakentamaan voimavaroja kuten tietoa, taitoja, kykyjä ja ihmissuhteita”.

TedTalkissaan Fredrickson kuvailee sitä, miten positiiviset tunteet saavat ihmisen näkemään asiat laajemmin kuin negatiivisten tunteiden vallassa.

Tästä laajemmasta näkökyvystä on valtavasti hyötyä myös silloin, kun keskittyy syvän ja kestävän onnellisuuden toiseen osatekijään eli merkityksellisen elämän luomiseen.

Merkityksellinen elämä tarkoittaa arvojen ja unelmien mukaista elämää.

Monet kuitenkin kokevat omat unelmansa mahdottomiksi.

Positiiviset tunteet auttavat näkemään laajemmalle kuin aikaisemmin.

Jälleen kerran olin havainnut tämän toteuttaessani omia unelmiani, mutta on kyllä hienoa huomata, että tiede vahvistaa kokemukseni.

Mikä estää sinua kokemasta enemmän mielihyvää

Nykyään puhutaan paljon positiivisen ajattelun voimasta.

Minä puhun positiivisen ”tunteilun” voimasta.

Jos olet kiinnostunut jommastakummasta tai molemmista, sinun on todella tärkeää tiedostaa eräs asia omista aivoistasi.

Aivosi ovat nimittäin puolueelliset.

Aivosi arvostavat negatiivisia asioita ja kokemuksia enemmän kuin positiivisia.

Anna minun selittää.

Aivojesi rakenne on muotoutunut kymmeniä tuhansia vuotta sitten, jolloin ihmisen elämä oli hyvin erilaista kuin nykyään.

Esi-isämme elivät luonnon ja petojen armoilla. Heidän henkensä oli jatkuvasti uhattuna aivan toisella tavalla kuin nykyihmisen.

Tämän vuoksi aivoihin kehittyi hengissäsäilymismekanismiksi ns. kielteinen vinouma.

Kielteinen vinouma tarkoittaa sitä, että aivosi huomaavat ja tallentavat pitkäkestoiseen muistiisi kaikki vähänkin uhkaavat ja vaaralliset (negatiiviset) asiat.

Positiivisilla asioilla ei ole ollut hengissä säilymisen kannalta niin suurta merkitystä, joten normaalitilassa aivot jättävät ne helposti rekisteröimättä.

Hengissäsäilymismekanismi toimii, vaikka et joudu hengenvaaraan kovinkaan monta kertaa elämäsi aikana, ja se saa sinut edelleen kiinnittämään huomiota kaikkeen vähänkin uhkaavaan.

Aivosi voivat kokea uhkaaviksi esimerkiksi rahaan ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvät asiat.

Toisaalta aivosi reagoivat herkästi myös sosiaaliseen hengissä säilymiseen liittyviin asioihin. Yksi ihmisten syvimpiä pelkoja onkin hylätyksi tulemisen pelko.

Lue myös 8 tapaa, joilla aivoissasi vallitseva kielteinen vinouma estää sinua olemastata onnellinen.

Stressireaktio

Uhatuksi koettu asia synnyttää aivoissasi taistele-pakene -reaktion eli stressireaktion.

Stressitilassa aivosi säätelevät elintoimintojasi niin, että pystyt optimaalisesti joko taistelemaan kimppuusi hyökännyttä petoa vastaan tai pakenemaan minkä kintuistasi pääset.

Esi-isillämme uhkaavan tilanteen jälkeen elimistö tasoittui. Stressihormonit poistuivat kehosta taistelun tai paon aikana, ja sen jälkeen keho siirtyi jälleen lepotilaan.

Nykyään tilanne on hyvin erilainen.

Kokemamme uhat, esimerkiksi huono taloudellinen tilanne, eivät mene hetkessä ohi. Tämä on johtanut siihen, että surullisen monet elävät jatkuvassa stressitilassa.

Jatkuva stressitila on haitallista lukemattomin eri tavoin, mutta se estää sinua myös kokemasta mielihyvää.

 

Stressaantuneena et ole läsnä tässä hetkessä

Syvän ja kokonaisvaltaisen mielihyvän kokeminen vaatii sinua olemaan läsnä tässä hetkessä.

Stressaantuneena kykysi olla läsnä heikkenee.

Läsnäolon tilassa pystyt säätelemään ja ohjaamaan helpommin ajatuksiasi, mikä auttaa sinua keskittymään mielihyvää tuottaviin asioihin ja ajatuksiin.

Stressaantuneena ajattelukykysi heikentyy, ellei suorastaan koe väliaikaista blackoutia.

Stressaantuneena todellakin ajatteluun liittyvät alueet aivoissasi passivoituvat.

Kun et pysty säätelemään ajatuksiasi, tunteesi myrskyävät valtoimenaan.

Olet tilassa, jossa uhkaavaksi kokemasi asia synnyttää voimakkaita negatiivisia tunteita, joita et pysty helposti hallitsemaan.

Kuulostaako tutulta?

 

Kielteisen vinouman kumoaminen

Jos kielteinen vinouma laukaisee meissä jatkuvia stressireaktioita, herää kysymys, voiko kielteisen vinouman kumota ja jos voi, miten.

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen on kyllä, kielteisen vinouman voi kumota.

Vastaus toiseen kysymykseen on kaksiosainen.

Ensinnäkin ratkaisu löytyy aivojen plastisuudesta eli muokkautuvuudesta.

Aivot pystyvät muuttumaan ja muokkautumaan läpi elämän.

Toinen osa ratkaisua löytyy siitä, että sinulla itselläsi on valta vaikuttaa siihen, millaisiksi aivosi muokkautuvat.

Vaikka sinulla olisi lähtökohtaisesti negatiiviset aivot, pystyt omalla työskentelylläsi muuttamaan aivojasi positiivisemmiksi.

Niin, ja voi olla hyvä tiedostaa, että toisilla ihmisillä on lähtökohtaisesti positiivisemmat aivot kuin toisilla.

On ihmisiä, joille positiivinen ajattelu on helppoa. Ihmisiä, jotka ovat hyvin optimistisia ja suhtautuvat elämään luottavaisesti.

Heidän aivojensa ”hälytyskello”, joka laukaisee stressireaktion (mantelitumake) on luonnostaan taipuvainen huomaamaan positiiviset asiat. Tällöin he eivät näe ympäristössään yhtä paljoa uhkaavia asioita kuin muut.

Minä en kuulu yllämainittuun luokkaan.

Minulle optimistisuus ei ole ollut luontaista, ei ainakaan enää 15-vuotiaana alkaneen masennuksen jälkeen.

Minunlaisilleni ihmisille on hyvin lohdullista kuulla, että oman mantelitumakkeensa voi muuttaa positiivisemmaksi.

Olin jo löytänyt keinoja tähän ja päässyt aika pitkälle onnellisuuden tiellä ennen kuin törmäsin neuropsykologi Rick Hansonin työhön. Hansonilta olen oppinut vielä paljon lisää positiivisten aivojen ja sitä kautta positiivisen mielen luomisesta.

Positiiviset tunteet auttavat luomaan positiiviset aivot

Olin jo oppinut sen, että positiivisten muutosten aikaansaaminen vaatii toistoa.

Paljon toistoa.

Tämän vuoksi meitä kehotetaan käyttämään affirmaatioita eli positiivisia vahvistuksia tai voimalauseita.

Sen vuoksi meitä opetetaan myös visualisoimaan päivittäin unelmiamme, kirjoittamaan kiitollisuuspäiväkirjaa, meditoimaan päivittäin jne.

Olin myös huomannut positiivisten tunteiden voiman.

Käytin positiivisia tunteita erityisesti toteuttaessani unelmiani manifestoinniksi kutsutun prosessin avulla.

Kaikki eivät oivalla sitä, mutta positiiviset tunteet tuovat valtavasti voimaa manifestointiin.

Manifestointi on silloin ihan eri tasolla kuin jos sitä yrittää tehdä pelkästään ajatusten kautta, niin kuin usein opetetaan (”luot elämääsi ajatuksillasi”).

Manifestoidessani unelmiani todeksi oivalsin hyvin pian, että voimakkaiden positiivisten tunteiden lisääminen esimerkiksi visualisointiin auttoi minua kokemaan enemmän positiivisia tunteita tässä hetkessä.

Koska positiiviset tunteet olivat tärkeä osa manifestointiprosessiani, ja koska käytin niitä päivittäin visualisoidessani, kykyni kokea positiivisia tunteita kasvoi.

Työskentelyni seurauksena aloin myös huomata muutoksia itsessäni.

Aloin huomata, että minun ei tarvinnut yrittää pakottaa ajatuksiani positiivisiksi, vaan ne alkoivat itsestään kulkea siihen suuntaan.

Aloin uskoa enemmän itseeni ja unelmiini.

Rick Hansonin työhön tutustuessani tajusin kuitenkin vasta täysin positiivisten tunteiden merkityksen.

 

Hyvän vastaanottamisen tekniikka

Rick Hanson on neuropsykologi. Hän huomasi työssään psykologina ja meditaatio-ohjaajana, että monet eri auttajat pystyvät auttamaan asiakkaitaan luomaan positiivisia kokemuksia.

Harva kuitenkin osasi auttaa asiakkaitaan tekemään positiivisista kokemuksista pysyviä.

Ymmärsin omien kokemusteni perusteella erittäin hyvin mitä Hanson tarkoitti.

Olin itsekin käynyt esimerkiksi meditaatioryhmissä ja kokenut siellä uskomattoman ihania tunteita, jollaisia en ollut kokenut koskaan ennen.

Tunne saattoi olla hyvin voimakas ja täyttää minut kokonaan.

Useamman kerran minusta tuntui siltä, että en enää koskaan palaisi normaalitilaan.

Poikkeuksetta muutaman päivän tai viimeistään parin viikon kuluttua kuitenkin palasin.

En ollut osannut tallentaa ihania uusia tunteitani pitkäkestoiseen muistiini.

Tässä kohtaa Rick Hansonin työ tulee avuksi.

Hansonin työssä on kaiken muun lisäksi ihanaa ja innostavaa se, että positiivisten kokemusten tallentaminen pitkäkestoiseen muistiin ei ole vaikeaa eikä aikaa vievää.

Se on itse asiassa helppoa!

 

Hansonin opettama hyvän vastaanottamisen tekniikka sisältää 4 vaihetta:

1) Hyvän kokemuksen huomaaminen tai luominen

2) Hyvän kokemuksen syventäminen

3) Hyvän kokemuksen sisäistäminen

4) Hyvän kokemuksen linkittäminen (tästä lisää jossain toisessa postauksessa)

 

Koska aivot eivät luontaisesti kiinnitä paljoakaan huomiota hyviin kokemuksiin, sinun täytyy tietoisesti huomata hyvät kokemukset.

Tämä on ensimmäinen vaihe. Kun olet huomannut hyvän kokemuksen (tai luonut sen tietoisesti), toinen vaihe on syventää kokemusta niin paljon kuin mahdollista.

Hyvän kokemuksen syventäminen saa aivot rekisteröimään hyvän kokemuksen.

Syventäessäsi hyvää kokemusta pysähdyt sen äärelle ja annat itsesi kokea sen niin monipuolisesti kuin mahdollista.

Avaudut hyvälle kokemuksella kaikilla aisteillasi.

Ja mikä tärkeintä, annat sen synnyttää itsessäsi positiivisia tunteita.

Tunteet ovat avainasia, koska juuri ne erityisesti auttavat aivoja tallentamaan hyvän kokemuksen pitkäkestoiseen muistiisi!

Kun olet syventänyt hyvää kokemusta mahdollisimman paljon, seuraava vaihe on kuvitella tai tuntea, että sulaudut osaksi hyvää kokemusta, tai että hyvä kokemus sulautuu osaksi sinua.

Tätä sulautumista pitäisi ylläpitää 5-20 sekuntia 5 kertaa päivässä.

Hyvään kokemukseen sulautuminen on hyvän kokemuksen sisäistämistä.

Vasta sisäistämisvaiheessa aivot tallentavat hyvän kokemuksen pitkäkestoiseen muistiisi.

Tämän monimutkaisempaa se ei ole, mutta tiedän kyllä, että se voi silti vaatia jonkin verran harjoittelua.

Poraudu vieläkin syvemmälle

Hyvän vastaanottamisen tekniikka auttaa sinua jo itsessään kokemaan enemmän mielihyvää.

Voimme kuitenkin mennä vieläkin syvemmälle ja porautua syihin, jotka saavat meidät kokemaan olomme jatkuvasti uhatuksi.

Tosiasia lienee, että elät ympäristössä, jossa on melko vähän todellisia vaaroja.

Sen sijaan useimmat stressireaktion aiheuttamat uhat ovat koettuja.

Ne eivät tule itsemme ulkopuolisesta lähteestä, vaan sisältämme.

Mikä saa meidät tuntemaan olomme jatkuvasti uhatuiksi?

 

Mikä synnyttää stressireaktion

Stressireaktiossa keho reagoi aivan tietyllä tavalla valmistaakseen sinua pakenemaan tai taistelemaan (tai joissain tilanteissa jähmettymään paikoillesi).

Uhkaava tilanne itsessään ei kuitenkaan synnytä stressireaktiota, vaan tulkintasi tilanteesta.

Vihainen pomo ei synnytä automaattisesti stressireaktiota kehossasi, vaan se, että koet pomon vihaisuuden uhkaavaksi.

Vihainen pomo voi tuntua sinusta uhkaavalta, koska pelkäät, että et ole tehnyt työtäsi tarpeeksi hyvin.

Pelkäät, että pomo ei pidä sinua pätevänä työntekijänä.

Pelkäät, että epäonnistumisesi takia menetät työpaikkasi, ja sitten et pysty elättämään itseäsi ja perhettäsi.

On täysin mahdollista, että pomo ei ole vihainen juuri sinulle.

Pomon vihaisuuden näkeminen saa sinut kuitenkin käymään pikaisesti mielesi perukoissa läpi kaikki kamalimmat kauhuskenaariot, jotka mielikuvituksesi vain pystyy keksimään.

Oma tulkintasi tilanteesta synnyttää stressireaktion.

Ja kielteinen vinouma saa sinut yleensä tulkitsemaan tilanteet negatiivisella tavalla.

Vaikka pomo olisi vihainen sinulle, ja vaikka olisit tehnyt pahan virheen, sinun ei silti välttämättä tarvitsisi stressaantua tilanteesta.

Itse asiassa se, mikä aiheuttaa useimmat päivän aikana kokemasi stressireaktiot, on ajatustesi taustalla olevat alitajuiset uskomuksesi.

Alitajuiset uskomukset synnyttävät ajatuksesi.

Ne saavat sinut tulkitsemaan tilanteet sinun kannaltasi mahdollisimman ikävästi.

Rajoittavat uskomuksesi saavat sinut ajattelemaan, että…

Syvemmalle-onnellisuuteen-osa1-Mielihyva-onnellisuuden-osatekijana…pomo on vihainen.

…pomo on vihainen juuri sinulle.

…sinä olet tehnyt työsi huonosti.

…sinä et ole riittävän hyvä työssäsi.

…sinut irtisanotaan, etkä enää koskaan saa uutta työpaikkaa.

 

Kuulostaa omituiselta rationaaliselle mielelle, mutta alitajuiset uskomukset eivät ole rationaalisia.

 

Miten alitajuiset uskomukset syntyvät

Alitajuisia uskomuksia voi olla monenlaisia, mutta olemme nyt kiinnostuneita sellaisista alitajuisista uskomuksista, jotka estävät sinua olemasta onnellinen.

Tällaisia uskomuksia sanotaan rajoittaviksi uskomuksiksi.

Useimmat alitajuisista uskomuksistasi luultavasti ovat rajoittavia.

Tämä johtuu siitä, että kielteinen vinouma on saanut sinut kiinnittämään huomiota ympäristössäsi oleviin negatiivisiin ja uhkaaviin asioihin ja tekemään niistä negatiivisimmat mahdolliset tulkinnat, että säilyisit paremmin hengissä.

Silloin kun olet koko ajan varuillasi, säilyt hengissä kauemmin kuin jos et tiedosta ympäristössäsi olevia vaaroja.

Tämä on totta ainakin aivojesi kannalta.

Sinun kannaltasi se tarkoittaa, että sinun on vaikea olla aidosti onnellinen niin kauan, kuin alitajuiset uskomuksesi saavat sinut tulkitsemaan tilanteen kuin tilanteen mahdollisimman negatiivisesti.

Suurin osa alitajuisista uskomuksistasi on syntynyt lapsuudessasi. Alitajuisista uskomuksistasi on tullut osa sinua. Pidät alitajuisia uskomuksiasi niin itsestäänselvinä, että et yleensä kyseenalaista niitä ollenkaan, vaan yksinkertaisesti elät niiden mukaan. Uskot niiden olevan totta.

Alitajuisista uskomuksistasi on tullut osa identiteettiäsi. Koet maailman ja elämän, itsesi ja toiset ihmiset alitajuisten uskomustesi näkökulmasta.

Jos et ala kyseenalaistaa alitajuisia uskomuksiasi, et ehkä koskaan pysty näkemään itseäsi sellaisena kuin todella olet.

 

Millaiset alitajuiset uskomukset synnyttävät stressaavia ajatuksia?

Tiesitkö, että ajatuksesi synnyttävät kemiallisia reaktioita kehossasi?

Negatiivinen ajatus synnyttää stressihormoni kortisolia, ja positiivinen ajatus synnyttää mielihyvähormoni endorfiinia.

Saat kaikkien aistiesi kautta nonstop niin paljon informaatiota sinua ympäröivästä maailmasta, että menisi liikaa aikaa käydä jokainen informaationpalanen yksittäin läpi, ja muodostaa sen pohjalta siihen liittyvät ajatus.

Siksi aivosi muodostava automaatioita, jotka yhdistävät toisiaan muistuttavia asioita ryppäiksi ja laukaisevat sinussa aina saman ajatuksen tai ajatusmallin.

Uskomukset ovat automaatioita.

Kun sinulla on alitajuinen uskomus, se synnyttää sinussa automaattisesti tietynlaisia ajatuksia, joko negatiivisia tai positiivisia.

Tämän vuoksi, kun haluat oppia kokemaan enemmän mielihyvää, iloa ja onnellisuutta, sinun kannattaa ryhtyä muuttamaan uskomuksiasi sen sijaan, että yrittäisit muuttaa jokaisen yksittäisen ajatuksen yksi kerrallaan.

Kun muutat uskomuksen, ajatuksesi muuttuvat automaattisesti.

Näin kävi minulle harjoittaessani päivittäistä visualisointia, johon liitin positiivisia tunteita.

Säännöllisen harjoituksen myötä ajatukseni alkoivat muuttua itsestään.

On ilman muuta selvää, että kokeaksesi enemmän mielihyvää sinun tulee purkaa negatiiviset alitajuiset uskomuksesi ja muuttaa ne positiivisiksi.

Voi kuitenkin olla vaikea tiedostaa negatiivisia alitajuisia uskomuksiaan ja tietää, mihin niistä kannattaa pureutua ensimmäiseksi.

Lähtökohdaksi voisi ottaa sellaisen rajoittavan uskomuksen, joka synnyttää muita negatiivisia uskomuksia. Sellaisen uskomuksen, jota et välttämättä itse näe – juuri siksi että se on alitajuinen, ja myös siksi, että sen päälle on rakentunut niin paljon muita uskomuksia.

Syvemmalle-onnellisuuteen-osa1-Mielihyva-onnellisuuden-osatekijana

Rajoittavien uskomusten äiti

Minun näkökulmastani itseni ja asiakkaideni kanssa työskentelyn ja aiheeseen liittyvän kirjallisuuden pohjalta on olemassa yksi rajoittava uskomus, jonka muuttaminen muuttaa koko elämäsi, kaikilla elämänalueilla, ja joka lähes kaikilla ihmisillä on.

Tämä uskomus liittyy yhteen syvimmistä peloistamme.

Tomi Kokko kertoi hiljattain julkaisemassa blogipostauksessaan hyvin avoimesti ja rehellisesti omasta kohtaamisestaan tämän uskomuksen tai pelon kanssa.

Rajoittava uskomus, joka synnyttää loputonta stressiä ja lukemattomia muita haitallisia uskomuksia, on uskomus, että et ole riittävä sellaisena kuin olet.

On suorastaan ällistyttävää, kuinka monet ihmiset elävät jatkuvan riittämättömyyden tunteen vallassa.

Tomi Kokon kokemus on loistava (ja surullinen) esimerkki siitä, mihin sisäinen riittämättömyyden tunne usein johtaa.

Tomi Kokko on hyvännäköinen ja menestyvä nuori mies, jonka elämässä päällepäin kaikki näytti olevan kunnossa. Oli menestyvä bisnes, merkityksellinen työ, ystäviä, itseluottamusta ja kykyä tarttua haasteisiin.

Siitä huolimatta hänelläkin oli pinnan alla valtavan syvä pelko, että hän ei ole tarpeeksi hyvä.

Jos hänen kaltaisellaan itsevarmalla, positiivisella ja menestyvällä ihmisellä on riittämöttömyyden pelko, kuinka monella ”tavallisella” ihmisellä luulet sen olevan?

 

Riittämättömyyden pelko

Totuus on, että jokaikinen ihminen on täysin riittämätön tulemaan toimeen ja onnistumaan ja menestymään ilman toisten ihmisten apua.

Jokainen meistä on riittämätön.

Riittämättömyys itsessään ei ole huono asia. Se tarkoittaa vain, että ihminen on sosiaalinen olento ja tarvitsee toisia ihmisiä.

Miksi riittämättömyys on silti niin suuri ongelma niin monelle ihmiselle?

Elin itsekin vuosikausia jatkuvasta, syvästä riittämättömyyden tunteesta käsin, joten tiedän tasan tarkkaan, mistä ilmiössä on kyse.

Me elämme kulttuurissa, joka ihannoi yksilöllisyyttä, yksilön oikeuksia ja yksilön menestymistä.

Ihanteemme on ihminen, joka on loistava työssään, upea puoliso ja vanhempi, täydellisen terve, hyväkuntoinen ja ihannepainoinen, hyvännäköinen, menestyvä ja kaikesta selviävä. Ihminen, joka jaksaa aina, ja jonka ei tarvitse pyytää apua toisilta.

Henkisissä piireissä toteutetaan omia unelmia ja kasvetaan omaan potentiaaliin, vapaudutaan huonoista puolista ja pyritään kohti täydellisyyttä. Jotkut pyrkivät täydellisyyteen valaistumisen kautta, toiset pyrkivät olemaan täydellisiä rakkauden ilmentymiä. Jotkut ajattelevat, että heidän pitäisi olla koko ajan positiivisia ja säteileviä.

Elämme ajassa, joka odottaa yksilöltä paljon.

Ei ole mikään ihme, että niin moni kokee itsensä riittämättömäksi. Emmehän pääse lähellekään puoliakaan niistä ihanteista, joihin meidän mielestämme pitäisi päästä.

Se miksi riittämättömyyden kokemus on niin stressaava, johtuu siitä, mitä uskomme riittämättömyyden merkitsevän.

Sen sijaan, että ymmärtäisimme, että kaikki ovat riittämättömiä ja hyviä sellaisinaan, teemme riittämättömyydestä henkilökohtaisen puutteen.

Ajattelemme, että meissä on jotain vikaa, jos emme riitä kaikkeen.

Ajattelemme, että emme ole tarpeeksi hyviä sellaisina kuin olemme.

Ihminen on sosiaalinen olento ja tarvitsee toisia ihmisiä säilyäkseen hengissä.

Jos pelkäämme, että emme ole riittävän hyviä sellaisina kuin olemme, pelkäämme tulevamme hylätyksi, jäävämme yksin.

Ja tämä on se syvin ja pahin kaikista.

Jos jäämme yksin, mahdollisuudet selviytyä ovat pienet. Näin oli ainakin silloin kun ihminen vielä eli luonnon armoilla.

Siispä hylätyksi tuleminen on ollut todella suuri uhka.

Hylätyksi tulemisen pelko on osittain biologista. Sen tarkoituksena on ollut auttaa meitä selviämään hengissä.

Rick Hansonin mukaan yhteenkuuluvuus on yksi ihmisen kolmesta perustarpeesta. Jos se ei tyydyty, ihminen ei voi olla onnellinen.

Niin kauan kuin elät syvän riittämättömyyden tunteen vallassa, et voi kokea todellista yhteenkuuluvuutta.

Riittämättömyyden tunne saa sinut ponnistelemaan jatkuvasti kaikilla elämänalueilla ollaksesi riittävän hyvä, tullaksesi hyväksytyksi, että sinua ei hylättäisi.

Riittämättömyyden tunteeseen liittyvä pelko on ongelman ydin, ei riittämättömyys itsessään.

Silloin kun et pelkää riittämättömyyttä, näet tilanteet realistisemmin ja osaat pyytää apua silloin, kun sitä oikeasti tarvitset.

Silloin, kun et pelkää riittämättömyyttä, sinun on mahdollista kokea olevasi riittävä niissä asioissa ja tilanteissa, joissa oikeasti olet.

Kielteinen vinouma on johtanut sinut tilanteeseen, jossa pelkäät riittämättömyyttä.

Lääkkeeksi Rick Hansonin työn pohjalta voisin ehdottaa, että alat käyttää hyvän vastaanottamisen tekniikkaa niiden kokemusten huomaamiseen ja pitkäkestoiseen muistin tallentamiseen, joissa riität.

Muistathan, että tällä hetkellä kielteinen vinouma estää sinua kiinnittämästä huomiota niihin kokemuksiin, joissa olet riittävän hyvä, ja saa sinut kiinnittämään huomioita tilanteisiin, joissa et ole riittävän hyvä, tai joissa saattaa käydä niin, että et ole riittävän hyvä.

Päivän aikana on varmasti paljon hetkiä, jolloin riität vallan mainiosti. Käytä hyvän vastaanottamisen tekniikkaa niiden huomaamiseen ja muistamiseen.

  1. Huomaa tilanne, hetki tai kokemus, jolloin riität.
  2. Syvennä kokemusta riittämisestä aistihavainnoin ja positiivisin tuntein.
  3. Tunne sulautuvasi riittämisen kokemukseen.

Kokeile tätä viikon ajan ja huomaa, miten se vaikuttaa päivittäiseen mielihyvän kokemiseesi.

 

Lue myös:
Syvä ja kestävä onnellisuus syntyy näiden kahden asian tasapainosta
Helppo ja nopea tapa katkaista negatiiviset ajatukset
Onnellisuus- ja onnettomuusansat
8 tapaa joilla aivoissasi vallitseva kielteinen vinouma estää  sinua olemasta onnellinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *