Avainsana-arkisto: unelman toteuttaminen

Negatiivinen mieleni ei estä minua toteuttamasta unelmia!

Luulin pitkään, että se johtuu vaikeista kokemuksistani. Siis se, että minulla on negatiivinen mieli.

Luulin sen johtuvan siitä, että koulussa ainoat kaverini kääntyivät minua vastaan ja alkoivat yhdessä kiusata minua.

Siitä että masennuin vakavasti 15-vuotiaana.

Luulin sen johtuvan paniikkihäiriöstä. Traumaattisista kokemuksista. Sosiaalisista peloista. Uupumuksesta, opintojen keskeytymisestä ja työttömyydestä. Siitä että yli kolmekymppisenä minulla ei ollut hyödyllistä koulutusta, enkä ollut vielä päässyt työelämään.

Jo parikymppisenä aloin ymmärtää mielen voiman törmätessäni positiiviseen ajatteluun ja siihen, miten luomme elämäämme ajatuksillamme. Osittain positiivisesta ajattelusta lukeminen auttoi. Toisaalta se sai minut kuitenkin asettamaan itselleni liian kovia vaatimuksia, koska lukemani kirjat antoivat viestin, että luodakseni unelmani todeksi minulla ei saisi olla yhtään negatiivista ajatusta tai tunnetta.

Pitkään ponnistelin muuttaakseni kaikki ajatukset ja tunteet positiivisiksi. Jossain vaiheessa luovutin, koska tajusin sen olevan turhaa. Tajusin, että tunsin itseni turhaan epäonnistuneeksi siitä, että minulla edelleen oli negatiivisia ajatuksia ja tunteita, koska negatiivisuudestani huolimatta unelmani alkoivat tulla todeksi.

Olen vastustanut yltiöpäistä positiivista ajattelua vuosikausia. On epäinhimillistä vaatia ketään ajattelemaan ja tuntemaan positiivisesti 24/7. Sellainen määrä positiivista ajattelua ei ole mahdollista ihmisaivoille.

Kuulostaa ehkä rajulta väitteeltä, mutta törmäsin kesällä tieteellisiin kirjoihin, jotka vahvistavat monta asiaa, jotka olen huomannut todeksi työskennellessäni itseni ja asiakkaiden kanssa. Kaikkein mielenkiintoisinta tällä hetkellä on oppia asioita aivojen näkökulmasta. Innostuin asiasta niin paljon, että aloitin viime viikolla Positive neuroplasticity -koulutuksen, jossa opin, mitä onnellisuus vaatii aivon kannalta.

Olet saattanut huomata tämän jo omassakin elämässäsi, mutta aivoissasi vallitsee negatiivinen puolueellisuus. Se tarkoittaa, että aivot muistavat negatiiviset kokemukset monta kertaa paremmin kuin positiiviset, ja jäävät kiinni negatiivisiin asioihin ja kokemukseen ja ohittavat positiiviset lähes kokonaan, ellei ihminen tietoisesti vaali niitä.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että negatiiviset kokemukset painuvat helpommin alitajuntaan ja alkavat ohjata ajatuksia, tunteita ja tekoja automaatiolla. Vaikka positiivisia kokemuksia olisi enemmän kuin negatiivisia, negatiivisia kertyy silti alitajuntaan nopeammin kuin positiivisia.

Lisäksi aivot toimivat luontaisesti puolet ajasta automaatiomoodissa, johon liittyy negatiivisia ajatuksia ja uhkakuvia. Vaarojen huomaaminen on auttanut pysymään hengissä silloin, kun nykyihmisen aivot ovat muotoutuneet. Ei siis ihme, jos et pysty ajattelemaan ja tuntemaan positiivisesti 24/7! Lähtökohtaisesti sellainen on vastoin aivojesi rakennetta.

Nykyään kuitenkin tiedetään aivoista niiden hämmästyttävä kyky muokkautua koko ajan läpi elämän. Jokainen ajatus, tunne ja kokemus synnyttää yhteyden aivojen hermosolujen välille. Tavallisesti positiiviset kokemukset synnyttävät vain väliaikaisen yhteyden hermosolujen välille, mutta on tapoja luoda näistä yhteyksistä pysyviä. Silloin esimerkiksi onnellisuudesta, ilosta, luottamuksesta tai sisäisestä rauhasta voi tulla pysyvä osa elämää.

Avainsanoja ovat säännönmukaisuus ja harjoittelu. Uudet yhteydet eivät synny aivoihisi itsestään.

Alkaessani lukea aivojuttuja ymmärsin, miksi asiakkaani, jotka kuuntelevat paljon manifestointiäänitteitäni, raportoivat, että heillä on hyvä olo omassa itsessään, ja että heillä on koko ajan hyvä olla.

Se johtuu siitä, että äänitteissäni yhdistyy kolme asiaa, jotka tukevat uusien yhteyksien syntymistä hermosolujen välille ja auttavat yhteyksiä muodostumaan pysyviksi.

Ensimmäinen syy, miksi manifestoinnit auttavat luomaan kestäviä positiivisia olotiloja on se, että niiden alussa keskitytään aina läsnäoloon. Huomasin jossain vaiheessa, että läsnäolo tuntuu todella hyvältä, ja otin sen osaksi jokaista manifestointia. Nyt tiedän, että tietoinen läsnäolo blokkaa aivoissa alueita, jotka tuottavat negatiivisuutta. Keskittyminen tietoiseen läsnäoloon manifestointien alussa lisää siis jo itsessään positiivista ja hyvää oloa.

Toinen syy, miksi manifestointiäänitteeni toimivat, on se, että perusvisualisoinnin lisäksi niissä keskitytään tietoisesti luomaan positiivisia ja ihania tunteita kuten syvää ja puhdasta elämäniloa, voimaa, viisautta ja onnellisuutta. Tunteiden avulla uudet yhteydet hermosolujen välillä muodostuvat nopeammin pysyviksi, kuin pelkästään ajatusten ja mielikuvien tasolla tapahtuvassa työskentelyssä.

Kolmas syy on toisto. Kehotan asiakkaitani kuuntelemaan vartin pituisia äänitteitä joka päivä, kunnes he tuntevat syvästi koko olemuksessaan, että äänitteissä puhutut asiat ovat totta.

Haluatko kokeilla itse? Suosittelen esim. kolmen viikon onnellisuuskuuria. Kuuntele Onnellisuusmanifestointia joka päivä kolmen viikon ajan, ja katso mitä tapahtuu. Jos sinulla ei ole Onnellisuusmanifestointia, tilaa se edullisesti tästä.

Manifestoinnin 7 askelta

Terve ja onnellinen -sivuston Uskalla ELÄÄ! -haastattelussa kerron manifestoinnin 7 askelta. Haastattelijana Jani Mäkinen. Jani asuu muuten Thaimaassa ja teki haastattelun sieltä, yksi esimerkki mahdollisuuksista, joita voimme itsellemme luoda.

 

 

Jos haluat työskennellä syvemmin manifestoinnin 7 askeleen parissa, tilaa edullinen 7 askelta unelman toteutumiseen -verkkokurssi.

8 syytä miksi unelman selkeyttäminen on tärkeää

Tämän kevään teemana on unelman selkeyttäminen. Aikaisemman kirjoitukseni Selkeä unelma toteutuu kuin itsestään! voit lukea täältä. Kerron siinä omia tuoreita kokemuksia unelman selkeyttämisen vaikutuksista.

Tänään haluan puhua unelman selkeyttämisestä yleisemmällä tasolla. Haluan kertoa sinulle kahdeksan syytä, miksi sinun on tärkeää selkeyttää omaa unelmaasi – ainakin jos olet tosissasi luomassa unelmiesi elämää.

8 syytä miksi unelman selkeyttäminen on tärkeää

1) Selkeä unelma tuo elämään merkitystä
Unelmat kumpuavat syvimmästä ja aidoimmasta  olemuksestasi. Ne kertovat sinulle, kuka olet. Tunnistaessasi unelmasi ja luodessasi siitä selkeän ja elävän kuvan sinulla on polku jota kulkea, ja jolla eteneminen tuo elämääsi merkitystä, täyttymystä ja kestävää onnellisuutta.

2) Selkeä unelma tuo iloa ja innostusta
Oman polun ja aidoimman itsesi tunnistaminen tuo valtavasti iloa ja innostusta. Sinun ei tarvitse psyykata ja motivoida itseäsi saadaksesi itsesi liikkeelle, vaan halu edetä syntyy luonnostaan. Se on myös aitoa ja kantaa alkuinnostuksen yli.

3) Selkeä unelma alkaa toteutua kuin itsestään
Kun sinulla on selkeä kuva unelmastasi ja tunnet unelmasi voimakkaana sisälläsi, alat kulkea unelmaa kohti sen sijaan, että viivyttelet ja selittelet itsellesi ja toisille, miksi et voi tehdä mitään toteuttaaksesi unelmasi. Ja tietenkin, jos unelmasi ei ole selkeä, on vaikea tietää mitä askeleita ottaa sen toteuttamiseksi.

Unelman selkeytyessä sen lisäksi, että alat itse ottaa askeleita unelmaa kohti, elämä tukee unelmaasi. Alkaa tapahtua ihmeellisiä asioita, joita et olisi osannut odottaa tai suunnitella. Asiat alkavat loksahtaa paikoilleen kuin itsestään. Älä kysy minulta, miksi näin on. Jostain syystä elämä vain tukee unelmia, ja olen saanut kokea sen omakohtaisesti yhä uudelleen ja uudelleen. Se on yksi ihanimpia kokemuksia elämässä.

4) Selkeä päämäärä aktivoi intuition
Intuitio on sisäistä viisautta, jolla on uskomaton kyky ohjata sinua unelmiesi elämään. Intuitio toimii parhaiten silloin, kun sinulla itselläsi on päämäärä kirkkaana mielessäsi. Kun tunnet ja tiedät syvällä sisälläsi mitä haluat, intuitio kertoo sinulle miten luot sen todeksi.

5) Selkeys auttaa tunnistamaan sisälläsi olevat esteet
On sanottu, että ainoat todelliset esteet unelman toteutumiselle ovat sisäisiä. Uskon tähän, vaikka en ole varma onko se totta sataprosenttisesti vai esimerkiksi 99-prosenttisesti. Se on kuitenkin riittävän totta voidaksemme pitää sitä nyrkkisääntönä. Jos siis unelmasi tielle tulee este, voit lähteä siitä olettamuksesta, että se on sisäinen eli jokin ajatuksissasi, tunteissasi ja teoissasi estää unelmaasi toteutumasta.

Nämä esteet ovat olemassa silloinkin, kun unelma on epämääräinen tai et tiedä, mistä unelmoit. Silloin et vain huomaa niitä, ja jos et huomaa niitä, ne tulevat olemaan esteinä loppuelämän.

Kun unelma on selkeänä mielessäsi, näkymättömät sisäiset esteen alkavat tulla näkyviksi, ja silloin sinun on mahdollista purkaa ne.

6) Innostus auttaa kulkemaan esteiden läpi
Silloin kun sinulla on vain epämääräinen kuva siitä mitä haluat, innostus lopahtaa helposti heti, kun sinulle tulee epämukava tai vaikea olo unelmasi suhteen. Kun taas silloin, kun tiedät syvällä sisälläsi mitä haluat, innostus siitä, että se voi tulla ja tulee ihan oikeasti todeksi saa sinut purkamaan kaikki tielläsi olevat esteet, kunnes unelmastasi tulee totta.

7) Ihana päämäärä auttaa myöntämään nykyhetken haasteet
Kun unelma on selkeä, on kuin jokin syttyisi sinussa. Silloin kun tiedät, mitä ihan oikeasti haluat, tiedät jo jollain tasolla, että se toteutuu. Uskot automaattisesti itseesi ja unelmaasi. Ei tosin riitä, että tiedät ajatuksen tasolla mitä haluat, vaan sinun täytyy tuntea unelmasi elävänä sisälläsi. Koska tiedät, että asiat tulevat muuttumaan valtavan paljon paremmiksi ja ihanammiksi, sinun on helpompi kohdata nykyhetkessä olevat haasteet (jotka ovat usein myös esteitä).

Kun tiedät syvällä sisälläsi pystyväsi luomaan esimerkiksi unelmiesi parisuhteen sinun on helpompi myöntää, että oikeastaan olet yksinäinen nykyisessä parisuhteessasi, tai että oikeasti et nauti sinkkuna olemisesta, vaikka yrität kovaan ääneen vakuuttaa, että niin on.

Silloin kun et usko pystyväsi luomaan unelmiesi parisuhdetta, yrität peitellä toiveitasi todellisesta kumppanuudesta, koska jokin sisälläsi sanoo, että et kuitenkaan voi saada sitä.

Nykytilanteen myöntäminen voi olla vaikeaa ja tehdä kipeää, mutta todellisuuden myöntäminen, edes itselleen, on portti muutokseen ja unelman toteutumiseen. Niin kauan kuin et myönnä itsellesi todella haluavasi ja kaipaavasi kumppanuutta (tai taloudellista runsautta, tai jotain luovaa, tai mitä tahansa juuri sinä syvällä sisälläsi haluatkin), et edes yritä antaa sitä itsellesi. Kun myönnät sen, että jokin ei ole niin kuin haluaisit, tai että sinulta puuttuu jotain mitä todella kaipaat, alat luontaisesti kulkea sitä kohti.

8) Selkeä unelma auttaa keskittymään positiiviseen
Ihmisen mieli keskittyy luontaisesti enemmän negatiiviseen kuin positiiviseen. Siksi jäämme hyvin usein tuijottamaan sitä mitä emme halua sen sijaan, että käätämisemme katseemme siihen, mitä haluamme. Valitamme, että että emme löydä ketään jonka kanssa viettää loppuelämä, että nukumme huonosti, olemme stressaantuneita ja ylikuormittuneita, että emme tiedä mitä haluamme, tai emme tiedä miten. Kaikki me teemme niin, ainakin mielessämme. Minäkin, hämmästyttävän usein.

Meidän ei tarvitse tuomita itseämme saadessamme itsemme kiinni negatiiviseen keskittymisestä. Aivomme yksinkertaisesti toimivat sillä tavalla.

Toisaalta aivomme ovat hyvin joustavia. Ne pystyvät muuttumaan, ja on mahdollista luoda kestäviä positiivisia ajatuksia ja tunteita, muuttaa omaa asennetta pikkuhiljaa positiivisemmaksi. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan aivoja pitää harjoittaa positiivisuuteen.

Selkeä, kirkas ja voimakas unelma tuntuu ihanalta. Kun tunnet, miten unelmasi elää sisälläsi, tunnet että se on jollain näkymättömällä tasolla jo totta.

Silloin alat luontaisesti ajatella enemmän unelmaasi. Toisin sanoen alat ajatella useammin ihanaa elämää, jota olet luomassa. Ajatuksiisi liittyy iloa ja onnellisuutta siitä, että saat elää unelmasi todeksi. Unelmasi totuttaa sinut vähitellen positiivisiin ajatuksiin ja tunteisiin, ja koska keskityt positiiviseen, luot sitä. Joka päivä. Jo kauan ennen kuin unelmasi on ehtinyt puhjeta täyteen kukkaansa.

No niin, saatat miettiä. Tämä kuulostaa tärkeältä, mutta miten ihmeessä tehdä se, miten ihmeessä saada oma unelma selkeäksi ja kirkkaaksi, kun se on epämääräinen, jos nyt ylipäänsä tiedät, mistä unelmoit.

Älä panikoi, sillä minulla on kaksi ratkaisua ongelmaasi. Ensimmäinen on 7.5 pitämäni Selkeytä unelmaasi -workshop. Workshopin aikana käyt läpi prosessin, jonka jälkeen unelmasi on huomattavasti selkeämpi ja kirkkaampi. Workshopista saat myös välineitä jatkaa unelman selkeyttämistä, jos tämä sattuu olemaan sinulle pidempi prosessi. Workshop pidetään Tampereen keskustassa 11.6 klo 13-17, ja se maksaa €50. Ilmoittaudu sähköpostilla inna@omanelamaniluoja.fi.

Jos et pääse Tampereelle kyseisenä päivänä, tai jos sinun on ylipäätään vaikea tulla Tampereelle, älä hätäile. Tulossa on jotain, mikä auttaa myös sinua.

Selkeä unelma toteutuu kuin itsestään!

Tämä kokemus on niin hieno, että haluan nostaa sen esiin, vaikka se onkin manifestoinnin perusjuttuja.

Silloin, kun tunnet unelmasi elävänä sisälläsi ja tiedät syvällä sisälläsi, että jollain tasolla se on jo totta, unelma alkaa toteutua kuin itsestään. Alkaa tapahtua asioita, jotka vievät oikeaan suuntaan, saat uusia ideoita ja oivalluksia, löydät uusia välineitä tai informaatiota, rohkeutta, tai mitä tahansa tarvitset.

Ongelma on, että unelma ei aina ole mielessä kovin selkeänä ja kirkkaana.

Kerron esimerkin omasta elämästäni. Silloin, kun aloin manifestoida itselleni työtä, sain syvällistä ymmärrystä siitä, että maailmanparantamishalun voi yhdistää yrittäjyyteen ja yrityksen haluun tehdä maailmasta parempi paikka. Ymmärsin, että minulla ei tässä työssä ole mitään rajoja, ja että voin tehdä sitä vaikka globaalilla tasolla ja auttaa satojatuhansia, jopa miljoonia ihmisiä.

Tämä on niin iso asia, että vaikka ajattelin sen olevan mahdollista joskus kaukana tulevaisuudessa ja jopa koin, että se voi olla oikea suunta minulle, minun oli pakko jakaa se välietappeihin. Olin vasta alussa, joten ensimmäinen looginen välietappi oli päästä pisteeseen, jossa elätän itseni tällä työllä.

Pääsin siihen, ja olen elättänyt itseni manifestointimentorina jo pari vuotta. Tässä vaiheessa unohdin kuitenkin määritellä seuraavan välietapin. Jatkoin matkaani, mutta en oikeastaan tiennyt, mihin.

Ehkä ei olisi pitänyt olla yllättävää, että eteneminen alkoi tuntua erilaiselta kuin siihen asti. Tahmealta, vaivalloiselta. Asiat lähtivät jopa menemään huonompaan suuntaan.

Lopulta pysähdyin selkeyttämään itselleni, mitä oikeastaan haluan työltäni seuraavaksi. Kävin läpi tietyn ohjatun prosessin ja ymmärsin, että vaikka 10 vuotta kestäneestä uupumuksesta on jo aikaa, olen edelleen vanhasta tottumuksesta ponnistellut töissä enemmän kuin haluaisin.

Tajusin, että haluan työhöni enemmän keveyttä, ja haluan työskennellä enemmän kasvotusten asiakkaiden kanssa. Pikkuhiljaa minulle alkoi kirkastua, että seuraava välietappini on kukoistava yritys, ja mitä se minulle tarkoittaa.

Tällä hetkellä en ole vielä yrittäjä, vaan olen tähän asti toiminut yrittäjämäisesti. Yrityksen perustaminen on tuntunut tähän asti liian raskaalta ja pelottavalta.

Kuitenkin ymmärsin, että kukoistava yritys tarkoittaa minulle kesälomamaista keveyttä. Se tarkoittaa myös, että teen työtäni vieläkin enemmän sydämestä käsin, vieläkin enemmän omana itsenäni. Unelman palaset alkoivat loksahdella paikoilleen, ja aloin tuntea iloa ja innostusta, jota en ollut tuntenut pitkään aikaan.

Viikon kuluttua siitä, kun sain unelmanselkeyttämisprosessini päätökseen, kävin kinesiologisessa tasapainotuksessa ja sain selville, että minulla oli alitajuinen uskomus, jonka mukaan en voi nauttia työstä. Uskomuksen mukaan työn kuuluu olla raskasta ponnistelua. Ihmekös tuo, jos olin ollut hämilläni siitä, että rakastan työtäni mutta kuitenkaan en ole pystynyt nauttimaan siitä niin paljon kuin tiedän olevan mahdollista.

Tasapainotuksessa alitajuntaani ohjelmoitiin uusi uskomus: Nautin työstäni. Koin vaikutukset heti. Aloin tuntea kaipaamaani keveyttä, kesälomafiilistä.

Se oli ensimmäinen merkittävä asia, joka tapahtui sen jälkeen, kun olin selkeyttänyt unelmani itselleni. Kolme viikkoa myöhemmin sain tietää pääseväni mukaan Uskalla elää -videohaastattelusarjaan, jota tullaan markkinoimaan kymmenilletuhansille ihmisille. (Haastattelusarja tulee näillä näkymin myyntiin toukokuussa, ja kerron siitä luonnolisesti lähiaikoina lisää.)

Siitä, kun selkeytin itselleni unelmani, on kulunut vasta kuusi viikkoa. Jännä nähdä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Onko sinulla tarvetta selkeyttää omaa unelmaasi? Tule Selkeytä unelmaasi -workshoppiin!

Unelmien elämä osa 2: Oikeus olla onnellinen?

 

Ihanaa sunnuntaita, oman elämäsi luoja!

En ole seurannut viime vuosina paljoa uutisia, koska minua alkaa helposti ahdistaa negatiivisten uutisten tulva ja niiden riepottelu. Parin kuukauden ajan meille kuitenkin tuli pitkästä aikaa sanomalehti, jota lueskelin silloin tällöin ajatuksella, että olisi kaikesta huolimatta hyvä tietää, mitä maailmalla tapahtuu.

No, eräänä päivänä minuun iski syyllisyys lukiessani taas kerran, miten kurjaa miljoonien ihmisten elämä on. On sotaa, köyhyyttä, tragedioita toisensa jälkeen. Syyllisyys tuli siitä, että olen itse niin valtavan onnellinen. Mietin, onko minulla oikeus olla onnellinen, miten voin keskittyä työssäni tekemään muutaman harvan ihmisen elämästä onnellista, kun miljoonat kärsivät ilman mahdollisuuksia muutokseen.

Silloin minulle tuli syvä tunne siitä, että tämä maailma tarvitsee onnellisuutta.

Onnellisuus tekee maailmalle hyvää. Onnelliset ihmiset tulevat toimeen toisten kanssa ja etsivät hyviä ratkaisuja sen sijaan, että luovat konflikteja. Aidosti ja syvästi onnelliset ihmiset säteilevät onnellisuuttaan ympäristöönsä ja tartuttavat sitä toisiin ihmisiin. Onnellisen ihmisen lähellä on hyvä olla. Ei ole sattumaa, että yksi niistä asioista, joita jokainen meistä haluaa kaikkein eniten, on olla onnellinen.

Olen täysin vakuuttunut siitä, että paras tapa tulla onnelliseksi on toteuttaa unelmiaan. Toteuttaessasi unelmiasi olet oma itsesi ja elät sellaista elämää, kuin syvällä sisälläsi haluat elää. Tämä tuo sinulle syvää, aitoa ja pitkäaikaista onnellisuutta, joka vaikuttaa positiivisesti myös ympäristöösi.

7askelta-unelman-toteutumiseenJos sinä haluat parantaa maailmaa tulemalla (vieläkin) onnellisemmaksi, katso ilmainen 7 askelta unelman toteutumiseen -nettiseminaari!

Onnellisuudestaan kiitollinen ex-onneton,
Inna Thil

Kuinka sain porttikiellon Kanadaan

IMG_8103

En useinkaan puhu siitä, mutta olen käynyt Kanadassa. Olin siellä peräti 24 tuntia, enkä nähnyt vilaustakaan koko paikasta. Olin nimittäin jumissa lentokentällä. Jos olisin lähtenyt sieltä pois ja jäänyt kiinni, olisin joutunut putkaan.

Ei, tämä ei ole fiktiota, vaan tarina kertoo minusta.

Olin silloin parikymppinen ja saanut päähäni vapauttavan ajatuksen, että mikä tahansa on mahdollista, jos niin päättää.

Niinpä päätin lähteä laittomaksi siirtolaiseksi Kanadaan.

Tai oikeastaan päätin lähteä au pairiksi, mutta Kanadaan ei lain mukaan saanut mennä ulkomaalaisia lastenhoitajiksi. Näin jälkeenpäin en voi käsittää, mitä päässäni liikkui, mutta silloin pidin koko juttua mahtavana seikkailuna.

Olin lukenut parin vuoden ajan inspiroivaa, henkistä kirjallisuutta, ja kaksikymppisen uskomattomalla yksinkertaisuudella uskoin sen, että mikä tahansa on mahdollista tarkoittavan, että on hyvä idea toteuttaa mikä tahansa päähänpisto sillä hetkellä, kun se sattuu mieleen juolahtamaan.

Olin saanut ajatuksen Kanadaan menosta päähäni, eikä mikään saanut minua muuttamaan mieltäni. Löysin netin kautta yrityksen, joka välitti au paireja kanadalaisille perheille. Yrityksen kotisivulla mainittiin, että toiminta ei ole ihan sallittua, ja sain pulittaa sievoisin summan siitä hyvästä, että he etsivät minulle perheen. Palkkio piti tietysti maksaa etukäteen, eikä sitä voinut saada takaisin (ehkä siinä vaiheessa olisi voinut alkaa hälytyskellot soida, mutta minulle se ei ollut este eikä mikään.)

Lainasin rahat, pakkasin rinkkani ja ennen kuin huomasinkaan, katselin koneesta Atlantin vaahtopäisiä aaltoja. Koneen saapuessa Vancouveriin saatoin nähdä vilauksen Tyynen meren rannikosta ja kauniista, vehreästä kaupungista, josta tulisi kotini seuraavan vuoden ajaksi.

Lentoemännän ojentaessa käteeni maihinnousukortin mieleeni hiipi ensimmäistä kertaa epämääräinen aavistus, että kaikki ei ehkä sittenkään ollut ihan niin kuin piti. Maihinnousukorttiin piti kirjoittaa, kuinka monta päivää aioin olla maassa, mutta olin varannut paluulennon kuukausien päähän. Oli vaikea laskea aikaa päässäni, ja jouduin suttaamaan laittamani numerot monta kertaa. Epämääräinen aavistukseni vahvistui saapuessamme lentokentälle ja ojentaessani passin ja maihinnousukortin virkailijalle, joka katsoi minua epäluuloisesti.
– Aiotko tehdä töitä Kanadassa ollessasi? Hän kysyi virkamiesmäisellä äänellä.
– En, vastasin niin rauhallisesti kuin pystyin, vaikka todellisuudessa olin jo aika paniikissa.
Ymmärsin nyt täysin, miksi lentolipun myynyt tyttö epäili yli puolen vuoden päässä olevasta paluulennosta koituvan hankaluuksia. Puoli vuotta on pitkä aika lomamatkalle.

Virkailija kysyi vielä jotain ja ohjasi minut sitten eteenpäin. Näytin passini ja maihinnousukorttini toiselle virkailijalle, nuorehkolle miehelle. Hän kysyi minulta samoja kysymyksiä kuin nainen ja sanoi sitten epäilevänsä, että olin tullut tekemään laittomasti töitä. Vastasin kieltävästi.
– Miten aiot elättää itsesi? Virkailija kysyi.
– Isä lähettää minulle rahaa.
– Kuinka paljon? Virkailija halusi tietää.
Olin paniikissa. Ei isä tietenkään mitään rahaa lähettäisi, minähän saisin palkkaa.
– Niin paljon kuin tarvitsen, sanoin, kun en muutakaan keksinyt.
– Edes suunnilleen, virkailija vaati, mutta en osannut sanoa mitään. Sen siitä saa, kun on huono valehtelemaan.
– Paljonko tililläsi on rahaa? Virkailija kysyi seuraavaksi.
Ajattelin tiliäni, jolla oli 87 senttiä. – Ei kovin paljon, minun oli pakko myöntää.
Mies lähti ja jätti minut yksin. En tiedä sinusta, mutta minut kuulusteltavaksi joutuminen saa aivan sekaisin. Ajatukset pyörivät päässäni hullun lailla, ja hetken kuluttua olin jo valmis tunnustamaan mitä tahansa, mistä minua syytettiin.

Niinhän siinä sitten kävi, että Kanadan valloitukseni loppui kuin kanan lento. Minun piti odottaa lentokentällä vuorokauden päästä lähtevää paluulentoa Suomeen. Sain kuulla, että minua oli ollut perhe vastassa, joten ainakaan au paireja välittävä yritys ei ollut täyttä huijausta. Ennen kuin minut saatettiin koneeseen seuraavana iltana minulle kerrottiin, että takaisin ei olisi tulemista kahteentoista kuukauteen. Olin saanut porttikiellon Kanadaan.

Mitä tästä tarinasta opimme? Minulle opetus on, että mikä tahansa voi olla mahdollista, mutta silläkin on merkitystä, millä tavalla yritämme toteuttaa toiveitamme. Olen Kanadan-seikkailuni jälkeen oppinut toteuttamaan toiveitani tavalla, joka ei
a) pakota minua rikkomaan lakia
b) ei perustu egon toiveisiin vaan lähtee sydämen ja sielun unelmien tunnistamiseen ja kunnioittamiseen.

Parikymppisenä minulle ei ollut tärkeintä päästä nimenomaan Kanadaan, vaikka aluksi niin kuvittelin. Minulle oli tärkeämpää oppia kunnolla englantia ja saada nähdä maailmaa. Loppujen lopuksi päädyin viettämään vuoden Irlannissa ihanassa perheessä, jossa oli vain yksi lapsi viiden kanadalaislapsen sijaan. En ole koskaan katunut sitä, että en päässyt Kanadaan, sillä rakastuin täydestä sydämestäni Irlantiin ja sain siellä ihania kokemuksia.

Kerron syksyn aikana uutiskirjeissäni ja ilmaisessa 8 askelta unelman toteutumiseen -nettiseminaarissa ihanimman löytämäni tavan toteuttaa unelmia ja kasvaa siinä sivussa ihmiseksi, joka olet aina syvällä sisälläsi halunnut olla.

____________________________________________

Tilaa Oman Elämäni Luoja -uutiskirje tästä. Saat samalla ilmaisen 5 myyttiä manifestoinnista -nettikurssin.

Hyvinvointia elämään – rajoittavista ajatusmalleista vapautuminen

Teksti: Suvi Lähteenkorva

Pieni tyttö istuu ikkunalla ja katsoo kaukaisuuteen. Miettii, että vielä jonain päivänä olen iso ja saan kertoa tarinani. Saan kertoa kuka olen, mitä tunnen ja ajattelen. Nyt ei ole se hetki. Nyt minun pitää olla hiljaa ja ajatella toisia. Minun tulee olla vahva ja auttaa muita. Auttaa äitiä ja auttaa siskoa. Auttaa olemalla pieni ja huomaamaton. Niin, että äiti saa rauhassa hoitaa vauvaa ja tehdä ruokaa. Että äiti jaksaa hoitaa meitä ja pitää meidät hengissä.

Reagoimme eteemme tuleviin tilanteisiin eri tavoin. Sama tilanne saattaa aiheuttaa suurta stressiä jollekulle toiselle, kun taas toinen nauttii tilanteesta. Reaktioihimme vaikuttavat aiemmat kokemuksemme sekä uskomuksemme. Jo kauan on tiedetty, että persoonallisuutemme sekä tapa, miten käsittelemme elämän eri tilanteita, muotoutuu suurimmaksi osaksi ensimmäisten ikävuosiemme aikana.

Tarinan tyttö on juuri kuullut äidin tokaisevan hänelle; mene pois häiritsemästä, etkö näe, että hoidan juuri vauvaa. Tyttö on juuri täyttänyt kaksi vuotta ja hänen silmissä äiti suuttuu hänelle, koska hän on häirinnyt tätä. Hän päättelee, että on parempi olla hiljaa ja huomaamaton, jotta äiti hyväksyisi hänet. Tytölle alkaa muodostua ajatusmalli, joka auttaa häntä selviytymään ja saamaan hyväksyntää.  Vastaavien tilanteiden toistuessa ajatusmalli saa vahvistusta ja muodostuu uskomukseksi, osaksi tytön persoonallisuutta.

Tyttö istuu rennosti maalaamassa, hän uppoutuu tekemiseen täysin. Hän maalaa täydestä sydämestään upeaa taideteosta. Hän on tyytyväinen kuvaan. Tyytyväinen että on saanut aikaan taideteoksen. Värit ovat kirkkaat ja kauniit, juuri sellaiset kun hän mielessään kuvitteli.

Myöhemmin hän kuulee äidin kertovan taideteoksesta naapurille; kerrankin tyttö osasi maalata jotakin kaunista, mutta se johtui varmasti siitä, että hän tuli seuraavana päivänä kipeäksi. Tyttö vaikenee. Hän kuulee, ettei yleensä osaa maalata ja nytkin osasi vain koska tuli kipeäksi. Hän ei uskalla kertoa omaa näkemystään. Hänen pitää miellyttää äitiä ja olla huomaamaton. En osaa maalata niin kuin äiti toivoo, en ole riittävän hyvä enkä taitava. Tulen kipeäksi, kun ilmaisen itseäni. Minun ei kannata olla oma itseni, minun ei kannata maalata niin kuin itse tahdon. Minä en ole tarpeeksi hyvä ja taitava.

Merja Vidgren tekee tasapainotusta Suvi Lähteenkorvalle
Merja Vidgren tekee tasapainotusta Suvi Lähteenkorvalle

Varhaislapsuudessa syntyvät ajatusmallit ja ohjelmoinnit tapahtuvat monilla eri tavoilla. Edellä kuvaamani tapahtumat tytön elämässä ovat verbaalisia ja non-verbaalisia ohjelmointeja, joilla hän tehostaa eloonjäämismahdollisuuksiaan. Äidin sanat sekä ilmeet ja eleet kertovat lapselle, miten tämän tulee toimia. Lisäksi erilaiset traumaattiset kokemukset, media ja tapahtumat kohdussa vaikuttavat ajatusmalliemme syntyyn.

Lapsena voimme oppia myös, miten saamme toiset toimimaan oman mielemme mukaan. Lapsi raivostuu kaupassa, kun hän ei saa jotakin haluamaansa lelua. Hän huutaa ja raivoaa kaupan lattialla. Vanhemmat ostavat lapselle lelun, jotta häiritsevä tilanne saadaan nopeasti ohi. Lapsi oppii, että näin toimimalla saan sen mitä tahdon, kannattaa siis seuraavalla kerralla myös toimia niin. Tilanteen toistuessa tarpeeksi usein, lapselle kehittyy ohjelmointi; raivoamalla, itkemällä, huutamalla saan tahtoni läpi.

Miksi tuntuu niin vaikealta tehdä asioita loppuun, miksi en uskalla kirjoittaa tarvittavaa sisältöä yritykseni nettisivuille? Tiedän kyllä, että pitäisi kirjoittaa vapaammin, mutta jotenkin se tuntuu kovin vaikealta. Mielessä pyörii koko ajan mitä muut ajattelevat, miten saan tekstistä sellaista, että kaikki ymmärtävät mitä tarkoitan. 

Tarinan tyttö on kasvanut aikuiseksi. Hän alkaa toimia vastoin lapsuudessa syntynyttä ajatusmallia, ettei saa eikä osaa ilmaista itseään. Hän kokee itseilmaisun raskaana ja aikaa vievänä asiana. Pienenkin asian kirjoittaminen julkisesti tuntuu lähes mahdottomalta. Lapsuudessa hyvin toiminut ajatusmalli on kääntynyt itseään vastaan ja rajoittaa tytön elämää. Hän tahtoisi edetä polullaan ja menestyä, mutta jokin häntä siinä estää.

”Se mitä uskomme itsestämme, tekee meistä sen, mitä olemme; ne ovat osa persoonallisuuttamme; ne pitävät meidät käynnissä. Se, mikä pitää meidät käynnissä, tekee meistä sairaita!” Nämä Wayne Toppingin sanat kiteyttävät hyvin sen, mitä tarina tytöstä kertoo. Hän on oppinut, että itsensä ilmaisu on vaarallista. Se on auttanut häntä lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta aikuisena se alkaa rajoittaa tytön elämää. Joka kerta kun hän ilmaisee jollakin tavalla itseään, kehossa syntyy jonkin asteinen stressireaktio. Tyttö tuntee tämän epämääräisenä vastustuksena ja vaikeutena edetä omalla polullaan.

En enää luule, että en halua ilmaista itseäni… Sanat takeltelevat, mutta jatkan lauseen sanomista koskettaen otsaani ja pyörittäen silmiäni.

En enää tunne itseäni velvoitetuksi, kun en enää luule, että en halua ilmaista itseäni…Miten yhden lauseen sanominen voi olla näin vaikeaa?!

Tunnen olevani kiinnostunut ilmaistessa itseäni… Tämän sanominen sujuu jo helpommin.

Toiset tuntevat hyvyyttä suhteessa minuun… Tunnen hyvyyttä suhteessa itseeni… Ei ihme, että on ollut raskasta edetä. Olen vaatinut itseltäni liikaa ja kuvitellut, että muut vaativat minulta täydellisyyttä.

Rajoittavista ajatusmalleista vapautumisen kurssilla opimme miten kinesiologian keinoin voi yksinkertaisten menetelmien avulla auttaa aikuisia ohjelmoimaan uudelleen lapsuudessa opittuja ja myöhemmin rajoittaviksi uskomuksiksi muodostuneita ajatusmalleja. Kurssi on jatkoa vapaaksi stressistä ja touch for health -kursseille. Kolmen päivän kurssi oli todella antoisa ja vapauttava. Yhdyn täysin ohjaajamme Anne Hiitola-Pedersenin sanoihin, kurssi oli: ”Avain siihen, että ihan eri tavalla pääsee auttamaan ihmisiä.”

Ja mitä tarinan tyttöön tulee? Hän istuu tietokoneen ääressä, kirjoittaa tätä artikkelia ja ihmettelee, miten kirjoittaminen voi olla näin mielenkiintoista ja mukaansa tempaavaa. Sydämellinen kiitos kaikille kurssilla mukana olleille! Kiitos, että sain olla mukana, oppia paljon sekä vapautua monista rajoittavista uskomuksista. Kiitos!

Lisätietoja aiheesta SateenkaariSydämen nettisivuilta www.sateenkaarisydan.fi. Teen kinesiologisia tasapainotuksia Lempäälässä. Tervetuloa tutustumaan ja kokemaan itse, miten yksinkertaisilla menetelmillä on suuri vaikutus omaan jaksamiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Tutustumistarjouksena kinesiologinen tasapainotus 31.5.2016 asti 50€ (norm.62€)

____________________________________________

Tilaa Oman Elämäni Luoja -uutiskirje. Saat samalla ilmaisen 5 myyttiä manifestoinnista -nettikurssin.

_________________________________________________________